Luin kirjan – Jari Tervo: Layla
Olen vaihteeksi saanut taas erään kirjan luettua. En pääse näköjään eroon vahvasti valloillaan olevista tavoista ja tottumuksista, sillä valitsin tälläkin kertaa lukemisiksi suomalaisen kirjailijan teoksen, jonka ensipainos julkaistiin jo muutama vuosi sitten. Niinpä viimeiseltä kirjastokäynniltä valikoitui mukaan Jari Tervon kirjoittama Layla.
Layla on kertomus 15-vuotiaasta Istanbulissa asuvasta kurditytöstä, jolle suku oli valinnut tulevan aviopuolison vain muutama tunti hänen syntymänsä jälkeen. Layla tiesi näin koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan kohtalonsa päätyä alaikäisenä naimisiin hänelle tuntemattoman miehen kanssa. Muiden kurdityttöjen tavoin hänellä ei ollut mitään oikeuksia, pelkästään erilaisia velvollisuuksia. Hänen täytyi olla kunnollinen ja siveellinen – niin ennen avioliittoa kuin naimisiin menon jälkeenkin. Laylan käytös ei saanut missään vaiheessa koitua hänen perheensä tai valitun aviomiehen häpeäksi. Hääyönä Laylasta ei kuitenkaan pääse neitsyyteen viittaavaa verenvuotoa; putipuhdas, tahraton aluslakana aiheuttaa suunnattoman raivon purkauksen ensin tuoreessa aviopuolisossa ja heti sen perään Laylan perheessä. Nuori tyttö on mustannut suvun maineen, mikä ei korjaantuisi ennalleen muuten kuin tytön kuolemalla. Laylan isä ja veli ryhtyvät valmistelemaan kunnianmurhaa samalla, kun tytär onnistuu pakenemaan karua kohtaloaan toisen veljensä avustuksella. Laylan pakomatka vie hänet lopulta Suomeen, Finlandiyaan, jossa hän päätyy prostituoiduksi Helsingin kantakaupungin alueelle.
Prostituutio ja sitä pyörittävä paritusrinki mudostuvat kirjan keskeisiksi pilareiksi, joihin liittyy useita, toisiinsa kytköksissä olevia ihmistarinoita. Näistä tarinoista nousee ihmiskaupan lisäksi esiin rasismia, maahanmuuttopolitiikkaa, terrorismia, rikollisuutta, alkoholismia sekä konkurssi- ja velkakierteitä. Layla onkin kaikin puolin vakava kertomus synkkine teemoineen, mutta silti kuitenkin koukuttava, mieleenpainuva ja ennen kaikkea ajatuksia herättävä. Jari Tervo on onnistunut kuvailemaan hyvin ja monivivahteisesti eri tapahtumia sekä kurdien taustaa ja elämää Turkin vaikeissa oloissa. Etenkin kurdinaisten mielenmaiseman avaamisen kirjailija on pystynyt toteuttamaan erinomaisesti. Jopa niin erinomaisesti, etten voinut olla miettimättä lukiessani, millaisen taustatyön Tervo on joutunut tekemään kirjoittaessaan Laylaa.
Tämä taustatyö sai aikoinaan osakseen kritiikkiä ja jonkinmoista mediakohuakin. Arvostelijoiden mielestä Tervon kirja sisälsi liikaa asiavirheitä ja antoi väärän kuvan kurdien elämästä sekä kulttuurista. On hyvä muistaa, että kyse on kuitenkin fiktiivisestä tarinasta, jossa kaikkien asianhaarojen ei tarvitsekaan olla täysin kohdillaan. Niin kauan kuin kirjailija pidättäytyy teoksissaan puhtaassa fiktiossa, sallittakoot hänelle vapaus kirjoittaa suurpiirteisemmin noudattaen kuitenkin hyvän maun ja arvostelukyvyn rajoja. Itse en ainakaan huomannut lukiessani, että Tervon teksti ei olisi ollut asiakohdiltaan täysin oikein, vaan ihailin sitä todentuntuista kerrontaa, joka tekstistä välittyi. Fiktiosta huolimatta.
* * *
Jari Tervo on minulle enemmän tuttu television Uutisvuodosta kuin kirjojen kautta. Layla olikin ensimmäinen häneltä lukemani kirja. Vaikka sen juoni on vakava ja synkkämielinen, kirjailija on kuitenkin viljellyt tekstiin mukaan tervomaista huumoria ja sutkautuksia. Minusta tuntuikin välilllä, että tarinan kerronta eteni hänen oman puhetapansa mukaillen. Aivan kuin Tervo olisi itse ollut läsnä siinä vieressä lukemassa kirjaansa ääneen.
Kohtalokkaasta tarinasta huolimatta pidin Laylasta paljon. Mutta onko sitten oikein tykästyä kirjaan, joka kertoo nuoren tytön karun ja väkivaltaa uhkuvan tarinan? Mielestäni on. Tosin sillä perusteella, että se on mieleenpainuva sekä tunteita ja ajatuksia herättävä. Ja toki myös sillä perusteella, että kyseessä on kaikesta huolimatta pelkkä fiktiivinen tarina.
🙂
