Paluu kesäarkeen

Tänään on sen aikakauden ensimmäinen päivä, jolloin MM-jalkapalloa ei enää ole luvassa. Nyt pitäisi jaksaa odottaa seuraavat neljä vuotta ennen seuraavaa matsia. Mutta hyvä Saksa! Hienoa, että nappasitte mestaruuden! Olitte suosikkini kärkinelikosta. Ja mahtavaa, että niin moni muukin osasi arvostaa maalivahti Manuel Neur’ia palkitsemalla hänet parhaana maalivahtina. Ne muut siis loivat silmänsä hänessä hänen pelitaitoihinsa – minä taas (kröhöm) aivan johonkin muuhun.

* * *

Mies (meidän huushollista) on palannut takaisin töihin. Hänen kesälomansa on jo vietetty. Eilen oli pakko katsoa seinäkalenterista, koska olisi seuraava arkipyhä – ei ole vasta kuin jouluna. Mutta toivottavasti mies saa jatkaa nelipäiväistä työviikkoa syksyllä lomakauden päätyttyä.

* * *

Olen taas päivisin kaksin pojan kanssa, neljän viikon tauon jälkeen. Tämä päivä on vietetty sisällä, poika kun oli viikonloppuna (jostain kumman syystä) kuumeessa. Tänään on siis ollut lepopäivä. Kuume on pysynyt onneksi loitolla eilisillasta lähtien. Se lupaa hyvää, huomenna päästään toivottavasti ulos ja asioille.

Meillä eletään siis taas arkea, kun muut ovat mitä todennäköisemmin kesälaitumilla tai piakkoin kirmaamassa sinne. Mutta hei, minullahan on se oma loma vielä edessä kuukauden päästä. Poika on tuolloin jo hoidossa, ja itse saan viettää kaksi viikkoa vapaata ennen töihin paluuta.

Mitä luksusta! Ei enää hoitovapaata vaan ihan oikea loma. Jei!

:)