Toistuvatko kevään 2011 tapahtumat taas?

Ylen urheilutoimittaja Kaj Kunnas on paitsi hassu huumoriveikko niin myös knoppitiedon erinomainen kertoja. Hän mainitsi joku päivä radiossa, että Suomen jääkiekon MM-joukkue oli vastaavanlaisessa tilanteessa vuoden 2011 kisoissa kuin mitä se on ollut viime viikot Minskissä. Tuolloin kolme vuotta sitten joukkueen alkulohkon pelit sujuivat vähän niin ja näin, ja se sai osakseen mollausta taholta jos toiselta. Leijonamiehet eivät kuitenkaan tuntuneet tästä välittävän, vaan he taistelivat tiensä ensin puolivälieriin, sieltä edelleen välieriin ja lopulta loppuotteluun. Ja miten sitten kävi siinä finaalissa? Leijonat voitti, ja Suomen kansa pääsi rellestämään Helsingin kauppatorille, uhkarohkeimmat keikkumaan jopa presidentinlinnan katolle.

Suomesta tuli vuonna 2011 toisen kerran jääkiekon maailmanmestari Slovakiassa järjestetyissä kisoissa. Ensimmäisestä mestaruudesta oli ehtinyt kulua 16 vuotta (kuva täältä).

Niin, onko Minskissä käymässä sama temppu? Kaikkihan on mahdollista. Jos maailmanmestaruus tipahtaa meidän syliin, voitonjuhlat on taas taattu ja järjestetty juttu. Se on selvä se. Toivottavasti tämänkertainen joukkue esiintyy ja käyttäytyy Suomeen tullessaan astetta asiallisemmin ja paremmin verrattuna siihen edellisen mestaruusjoukkueen surkuhupaisaan kotiinpaluuseen sekä saapumiseen voitonjuhliin. Muistaa sopii, että jääkiekon ystäviin sekä kannattajiin kuuluu myös innokkaita pieniä ja nuoria. Voittoa saa toki juhlistaa niin paljon kuin lystää ja sielu sietää, kunhan järki sekä harkintakyky vaan pysyvät selvinä siinä samalla.

Itse en sattuneista syistä katsonut toissapäiväistä Suomen puolivälieräottelua kokonaan. Seurasin sitä aina silloin tällöin puolisilmällä, mutta siinä vaiheessa kun huomasin pelin olevan yhtäkkiä 2-1 Kanadalle, suljin telkkarin ja lupauduin nukuttamaan pojan. Pojan simahdettua katsoin sitten kuitenkin netistä, kuinka pelin oli oikein käynyt. Siinä vaiheessa, kun silmieni eteen rävähti otsikko Suomen voitosta, kaduin aikalailla, etten ollut jatkanut ottelun katsomista loppuun asti. Olin ollut sittenkin oikeassa uskoessani ennen pelin alkua Leijonien mahdollisuuteen jatkaa MM-turnausta mitalipeleihin asti.

Usko joukkueeseen on edelleen luja. Ja tänään aion kyllä katsoa välieräpelin loppuun asti. Ettei vaan jäisi toistamiseen harmittamaan.

:)