Uus vuos, uus suunta (omal murteel)
”Palataa uusin kuvioin ja ajatuksi, ku juhlat on juhlittu”. Näi mä päätin mun edellise jutun uuenvuodenaattona. Ja ny o eletty jo kuus päivää tätä uut vuotta. En oo siis juhlinu vuoden vaihtumist näi rankasti. 🙂 En ois pystyny. Siihe ei anna myöde a) ensinnäkää ikä, ja b) nykyine elämäntilanne. Sanotaa vaik sitte näi, et oon miettiny viime päivin asioit ja tulevaisuutta. Nimittäi tän blogin tulevaisuutta ja siihe liittyvii juttui.
Jo enne joulua mä huomasin, et mä mietin liia usei, haluunks mä jatkaa tän blogin kirjottamist. Uusvuos oli tulos, ja siin ois ollu hyvä päätepiste blogin lopettamisee. Toisaalt mieles kolkutti jossai taka-alal, et ethä sä hyvä naine ny voi noi helposti luovuttaa. Eihä se oo yhtää sun tapast. Ainaha sä yrität ja pinnistelet viimeisee asti, vaik sitte hampaat irves. Niipä mä jätin asia hautumaa joulun ajaks ja päätin miettiä sitä uuestaa sit joulun jälkee. Pakko myöntää, et pitkää mä mietinki. Mä veivasin asiaa ees taas, aattelin siihe liittyvii hyvii ja huonoi puolii. Ja lopult se päätös oli sit tehtävä, kun mä kirjotin sitä viimesint postausta sillo uuenvuodenaattona.
Nii, se päätöshä o jo tullu selville, ku kerta täs ollaa näpyttelemäs tätä juttua. Eli blogi sai armonaikaa, ja pihiste ja puhiste se jatkaa menoo täst eteepäi. Sen sisältö pysyy samatyyppisenä, mut mä oon päättäny luopua äitiytee ja lapsii liittyvist jutuist. Nii yleisel ku henkilökohtasellaki tasolla. Tietysti mä saatan ja varmaa kerronki joskus, jos me ollaa tehty pojan kans jotai. Mut sen syvällisimpii kirjoituksii aiheist ”äiti” ja ”lapsi” en lähe tekee. Täl hetkel vaa tuntuu, et niide aika o jo menny. Mä haluun mielummi kirjottaa ja kertoo asioist, joist on ny kiva puhua. Ny, ku äitiys o tullu luonnolliseks osaks mun elämää, eikä se enää yritä viedä pääosaa niiku se teki viel joku kuukaus sitte.
Oon siis aatellu ottaa täs blogis enempi esille semmosii juttui, joist oon ain ollu kiinnostunu. Lisäks mullo ollu mieles pari projektii, joit oon vihdoi päättäny alkaa toteuttaa näi uuen vuoden kunniaks. Niihi liittyvist jutuistaha o hyvä päästä kirjoittaa ja purkamaa ajatuksii. Ja tää blogiha o just hyvä siihe tarkotuksee. Eri asia sitto, mite aktiivisesti ja usei mä saan itteni raahattua tänne päivittämää kuulumisii. Mut siit mä en jaksa ottaa mitää stressii. Mä kirjottelen ain ku silt tuntuu. 🙂
* * *
Tää kirjotus oli mun osallistumine siihe murrehaasteesee, joka pyöri tääl Lilys enne vuodenvaihetta. Oon syntyny Helsingis ja asunu suurimma osa elämäst siel sekä muual pääkaupunkiseudul, enne ku mä muutin tänne läntisel Uuellemaalle. En nää, et mul ois joku tietty murre. Mun puhe o vaa tämmöst yleist puhekieltä. Kait.
Mut se vaa sanon lopuks, et piru vaikeet tän jutun väsäämine oli.
:)