Jalkapalloa ja synttäreitä

Perjantaina alkoi kauan odotettu jalkapallo. Esikoinen on aikaisemmin pelannut vähän aikaa jalkapalloa, mutta siitä ei 3-vuotiaana tullut vielä mitään. Ei riittänyt keskittymiskyky ja innostus. Nyt jalkapallo on ollut jo pidemmän aikaa puheenaiheena, koska naapurin saman ikäinen poika pelaa jalkapalloa. Esikoinen aloitti siis naapurin pojan kanssa samassa joukkueessa ja ensimmäiset treenit menikin ihan kivasti. Ilma oli helteinen ja kuopus kotona. Joten sain TUNNIN keskittyä aikuisten asioihin naapurin kanssa.

Mutta joo, se jalkapallo. Itsehän en lajista kovin perusta. Jalkapallo-ottelut telkkarista on ehdottomasti yksi tylsimmistä asioista joita voi olla. Esikoisen isä oli aina enemmän tai vähemmän kiinnostunut jalkapallosta ja sitä harrastusmielessä pelaileekin. Onpahan pojalla joku joka jaksaa innostua enemmänkin asiasta. Sähköpostiin juuri tuli syksyn aikataulua ja vanhempainilta infoa. Turnausten suunnittelua. Itsellä alko tietysti heti ajatukset laukkaamaan, että sittenkö sitä seisotaan joku viikonloppu vesisateessa myymässä makkaraa ja kahvia kun pojat pelaa!? Sitäkö se nyt on tästä eteenpäin? Treenitkin on kaksi kertaa viikossa ja etenkin toiset niistä on vähän turhan aikasin omaan työaikaan nähden, mutta eipä auta. Sitä on vaan jotenkin tunnissa ajettava töistä päiväkodille, haettava lapset (matka tarhan pihalta autolle on joskus täynnä hidasteita..), ajettava kotiin syömään ja oltava ajoissa treeneissä. Saas nähdä. Huomenna ensimmäinen tämmöinen päivä…

Viikonloppuna myös vietettiin kuopuksen 2-vuotis synttäreitä. Leivoin täytekakkua, kuivakakkua, sienipiirakkaa ja tein voileipäkakkua. Yllättäen perjantaina kun leipomiset oli jo hyvällä mallilla yksi perheistä ilmottikin, että tulisivat vasta sunnuntaina kun juhlat oli sovittu lauantaille. Vähän korpesi siinä kohtaa, että joutuu kumpanakin päivänä kestimään vieraita ja miettiä riittääkö kakut ja muut. No riitti ne ja kaikki meni oikeen kivasti. Vieraita ei juurikaan vielä ollut, mummo ja kummit. Eipä pikkumies onneksi vielä kovin juhlia osaa toivoakkaan, heh. Mutta ilma oli oikein mukavan hiostava ja illalla kun yksi kummisetä puolisonsa kanssa pääse perille alkoi se julmettu myrsky. Onneksi ei mennyt mitään rikki ja tavarat pysyi pihalla. Puitakaan ei kaatunut kodin vieressä olevasta metsästä, joten selvittiin pienellä. Esikoista myrsky vähän pelotti, mutta pienempi ei ollut moksiskaan.

Viikonloppuna oli myös miehen toinen poika meillä ja juhlittiin myös samalla L:n 6-vuotissynttäreitä. Esikoinen meni perjantaina vielä isälleen yöksi, joten viikonloppu sisälsi monia erivaiheita. Nämä viikonloput kun on kaikki kolme poikaa on suoraan sanoen todella raskaita. Loppupeleissä kaikista huolehtiminen jää aina mun kontolle. Mies saattaa käydä vähän ulkona poikien kanssa, mutta muuten ei juurikaan osallistu. Ja ainahan ne lapset on äidin kimpussa…

Lauantai-iltana vähän kiristeli, kun kuopuksen kummisetä tuli puolisonsa kanssa vasta illalla käymään. Kummisetä luonnollisesti on miehen hyvä ystävä, joten siinä sitten saunaa lämmiteltiin ja istuttiin paljussa ja juotiin olutta. En siis minä vaan ne äijät.

Itselle jäi kunnia kuunnella lasten kiljumista ja riehumista sokeripäissään ja yrittää saada niitä nukkumaan. Kyllä ne kaikki kolme sitten onnkesi melko ajoissa kuukahtikin. Siinä kohtaa vaan ei enää itsellä ollut minkäänlaista intoa osallistua mihinkään illanistujaisiin vaan join seurallisesti yhden siiderin ja painuin sänkyyn peiton alle tuijottamaan MM- keihään finaalia ja miesten viestin finaalia. Oli ennen kuulumatonta, että jaksoin valvoa yli puolen yön! En edes jaksanut potea huonoa omaatuntoa siitä, että en jaksanut pitää kummisedän puolisolle seuraa. Harmitti vaan, että 2-vuotis juhliin tullaan klo19 jälkeen kun tiedetään että lapset menee ajoissa nukkumaan ja ehkä se suurin syy oli vaan se palju ja sauna. Naispuolinen vieras tosin oli kuskin roolissa, mutta jotenkin ei vaan hänen kanssaan löydy juteltavaa..ei vaan synkkaa.

Jotenkin harmittaa, että mies ei tajua ollenkaan mitä edes pienten synttäreiden järjestäminen vaatii. Leipominen alotetaan hyvissä ajoin viikolla. Juhlapäivänä koristellaan kakkuja. Siivotaan. Hoidetaan lapsille ruokaa, päiväunet, leikit jne jne. Miehelle jäi nurmikonleikkaus!! Ja illalla sitten se kaljan lipitys paljussa ja saunassa. Viikonloppuna heränneet kysymykset: – Miksi vieraat ei voi tulla sillon kun on kutsuttu? – Miksi kaikkien kanssa ei vaan tule juttuun? – Miksi miehet olettaa, että äiti hoitaa omat ja vieraatkin lapset? No joo, tästä taas uuteen viikkoon. M