Happy

http://www.youtube.com/watch?v=zNbnNAJ4oGY

Nyt alkaa tuntua normaalilta. Viimein (tai no, kaksi päivää vasta ehti mennä). Eroahdistusta on siis ollut ilmassa – on hyvin outo tunne, kun henkilö, jonka kanssa on viettänyt viimeisen reilun puolivuotisen 24/7 (itsekin yllätyin, kun mietin kuinka pitkän ajan aikana olemme olleet erossa vain muutamia tunteja kerrallaan) lähtee pois ja on yksin.

Tänään kuitenkin heräsin aikaisin minimaalisista yöunista huolimatta ja olo oli pirteä (ah rakastan herätysvaloja… niistä myöhemmin!). Kävellessäni aamuisen auringon täyttämään työhuoneeseen iso kaakaomuki kädessä ja Veronica Maggion soidessa, olin onnellinen. Ehkä se helpottaa tästä. Näin on hyvä aloittaa tämä päivä, jonka aikana pitää lukea tenttiin ja saada lopputyö valmiiksi. Iloa aiheuttaa myös se, että tajusin selvinneeni oikiksen loppupäähän. Vielä enemmän iloa aiheuttaa se, että reilun puolen vuoden kuluttua on aika pakata tämä asunto laatikoihin ja lähettää tärkeimmät laatikot maailman toiselle puolelle. Sitä ennen on paljon kaikenlaista jännittävää tiedossa, olen menossa nyt talven/kevään aikana käymään Australiassa pari kertaa ja pitää aloittaa hakuprosessi master of lawsia tekemään. Jollain tapaa tunne, etten mitenkään malta odottaa – samalla kuitenkin on tunne, että tässä hetkessä, juuri nyt, on hyvä olla. Ja mikäs sen parempaa.