Nainen ratissa!

Odottelen postia poliisilaitokselta. Kirjeen pitäisi kolahtaa kotiin ensi viikolla. Onneksi siellä pitäisi kuitenkin sakkojen sijaan olla uusi ajokortti, sillä kävin ajamassa kakkosvaiheen tällä viikolla. Omaa autoahan mulla ei ole, joten lähdin liukastelemaan isin autolla, jossa olikin ihan helkkarin tehokkaat jarrut. Auto ei lähtenyt käsistä milloinkaan ja väistötkin onnistui loistavasti. Tai sitten oon vaan luontaisen lahjakas kuski 😉

Valmiina radalle.

Mun piti alunperin suorittaa ajokortti jo seitsemän vuotta sitten (apua miten vanha olo!)
Suunniteltiin, että mennään kaverin kanssa samaan autokouluun, kun molemmat täytti 18 samoihin aikoihin. Mun osalta se sitten kuitenkin jäi, kun ajaminen jotenkin pelotti, enkä tarvinnut korttia niihin aikoihin.

Pari vuotta sitten jouduin työn puolesta tutustumaan autokouluihin ja yhdessä autokoulussa se sitten iski. ”Ei helvetti, pitäiskö ajaa kortti? Voishan sitä, kun noi hinnat nousee ja tutkinto pitenee ja vaikeutuu sitten… Joo, mä ilmottaudun!”
Sitten soitin iskälle, että muistatko kun joskus sanoit, että moottoripyöräkorttia et maksa, mutta ajokortin kylläkin? No, teoriatunnit alkaa ens viikolla.

Ja siellähän sitä sitten istuttiin. Teoriatunnit meni siinä istuskellessa, mutta kirjallisissa kävin kolmesti (oon varmaankin kaveripiirin ainoa, joka ei vetänyt kirjallisia ykkösellä läpi 😀 ) Mutta rehellisesti sanoen, ne kuvat oli todella epäselkeitä ja sitten kun oli vielä karmea jännitysstressi päällä. Inssinkin ajoin kahdesti. Ensimmäinen ajokerta meni jännityksestä huolimatta niin hyvin, että yllätin itsenikin. Ainoa virhe tuli siinä, että en autiossa risteyksessä pysäyttänyt autoa stop-merkin kohdalla ihan liikkumattomaksi. Toinen inssi meni niin surkeasti, varmaankin jännityksen takia, että en olisi myöntänyt korttia edes itse itselleni 😀 Mun edessäni ruuhkassa ajoi mm. rekka, jolla ei ollut toimivia jarruvaloja. Ei ollut kerta tai kaksi, kun meinasin olla perässä kiinni, turvavälistä huolimatta. Onneksi mulla oli sama valvoja kuin ensimmäisellä kerralla, joten se tiesi mun osaavan ne tietyt asiat, ja päästi läpi.

Ensimmäinen pitkä ajomatka tulee tässä kuussa eteen, kun pitäisi lähteä kohti Turkua. Tosin saattaa olla, että ennen Turun reissua tulee käytyä myös savonmualla sukujuuria tsekkailemassa. Saan kuulemma olla ratin takana puolet matkasta, mikä on siis kokonaiskestoltaan viitisen tuntia. Vähän jännittää nuo molemmat, koska kyseessä on maantieajoa ja näin kesällä siellä pomppii to-del-la paljon hirviä ja peuroja tien yli.

Ajokortti on ihan kiva olla olemassa, mutta aika harvoin sitä autoa silti tulee käytettyä. Kauppareissut saa pääosin suoritettua pyörän kanssa, samoin kirjastoreissut ja muut vastaavat. Myös kävelylenkkejä tulee tehtyä paljon, etenkin jos on jotain eläimiä mukana. Myös illalla on kiva tehdä vähän pitempiä pyörälenkkejä, kun aurinko ei posota ihan täydellä voimalla päin.

Lisäksi se on terveellisempää sekä itselle, että luonnolle ;)