Mitä söin tänään?
En mitään! Rupesin äsken (klo 23.30) miettimään, että mitäs sitä tulikaan tänään iskettyä suuhunsa.
Miettimisen jälkeen hakkasin hetken päätäni seinään epätoivon vallassa ja sitten päätin kirjoittaa jääkaapin oveen ison SYÖ NYT SAATANA JOTAKIN! -henkisen motivaatiolapun.
Mitä söin tänään:
- en ainakaan muistaakseni aamupalaa. Lasin, kaksi vettä? Ehkä? Nousin ylös kymmenen maissa.
- tonnikalasubin + 1/3 lasi vissyä (n. 13.30, kaupunkireissun jälkeen)
- Sh’bam-tunnin aikana join about puoli litraa vettä (16.30 – 17.30)
- reenin jälkeen ostin 2dl palautusjuoman
- jugurtti n. klo 22
Ei hyvä helvetti. Ei näin, ei todellakaan näin.
Täydellisessä maailmassa syön noin 2-3h välein jotakin ja juon riittävästi. Sitten kun joudunkin aikatauluttamaan elämääni, kuten tänään kaupunkireissu, uuteen autoon tutustumista ja salillakäynti, se syöminen jotenkin unohtuu. Samalla tavalla käy, kun lähden esimerkiksi lenkille. Saatan olla 2-3 tuntia lenkillä ja kotiin tultua mietin, että pitäisköhän syödä jotakin. Sitten rupeaa raksuttamaan, että niinjoo, edellisestä kerrasta olikin kuusi tuntia, ehkä vois jotain. Mutta kun ei nälätä, ei tee mieli, ei jaksa.
Täytyy ruveta taas kirjaamaan syömisiään ylös ja ostaa 1,5 litran vesipullo, jota pitää jatkuvasti vieressä, ja ottaa projektiksi sen juominen kahteen kertaan tyhjäksi päivän aikana. Kuun ensimmäisen kunniaksi poikkesin myös vaa’alla. Paino ei ole liikkunut oikeastaan mihinkään, ehkä joku plusmiinus 200g. Sentit pitäis muistaa ottaa huomenna.
Lisäksi onnistuin jotenkin vammaamaan nilkkani tuolla tanssiessa. Pohjelihas ja telaluu on niin kireinä, jumissa ja vinossa, että tuollainen nopeatempoinen heiluminen rupeaa särkemään. Pitäis poksauttaa tuo telaluu jälleen auki, mutta se on niin tiukalla nyt, ettei se poksahda ilman väkivaltaa. Jostain syystä pelkään katkasevani nilkkani, mikäli yritän väkisin poksauttaa sitä.
Palkataan kokopäivätoiminen hieroja ruokapalkalla!
