Viime hetken vinkkejä juoksutapahtumiin

Helsinki City Run on ihan justiinsa ja muutenkin alkaa se ajanjakso kun juoksutapahtumaa on joka lähtöön. Joka lähtöön riittää myös heitä, jotka ovat viivalla ensimmäistä kertaa. Apua! Mitä siellä pitää tehdä! Selviänkö! Mitä jos! on kela, joka aika monen päässä pyörii, joten pari tässä vinkkiä, jotka ehkä jeesaavat hieman.

En ole harjoitellut tarpeeksi!

Maaliin päästäksesi todennäköisesti olet. Aikaa hommaan voi mennä, ja se voi olla vaikeaa, mutta tuskinpa jäät matkalle. (Paitsi jos olet suoraan sohvalta maratonilla tai kerran viikossa saunalenkki -pohjalta 100 kilsan juoksussa…) Mikäli epäusko iskee, muistele krapulahippiä.

Lähdemme puolison kanssa molemmat HCR:lle, ja molemmat olemme tiiviisti sairastelleet koko kevään. Juokseminen on jäänyt siis tosi vähälle, mutta ei se mitään, viivalle vaan. Näitä sattuu, ja mikäli tapahtumasta ei saa uutta ennätystä, hukkaan se ei koskaan mene. Tapahtumajuoksut ovat erinomaisia treenilenkkejä, ja sellaisina niihin voi myös suhtautua. Sen sijaan, että surisi tämänkertaista hitautta tai muuta epäonnistumista kannattaa miettiä sitä, miten hyvä harjoitus tämä oli taas seuraavaa tapahtumaa varten.

Nyt äkkiä joku tehospurtti vikoille päiville!

Juu ei. Tärkein neuvo viimeiselle viikolle (tai viikoille, jos marasta puhutaan) on ÄLÄ SEKOILE. Älä käy spinningissä ”herättelemässä nopeita lihassoluja”. Älä ala venytellä kuin mielipuoli jos et sitä normaalisti tee. Älä mene edellisenä iltana vieraalle hierojalle. Älä syöksy salille kyykkäämään. Älä tseppaile kaupungilla uusissa 10 sentin kevätkorkkareissasi, älä ainakaan skumppapäissäsi. Äläkä vedä kännejä (tässä vaiheessa voit unohtaa krapulahipin). Älä vaihda ruokavaliotasi radikaalisti. Älä osta uusia superbounssia lupaavia lenkkareita. Älä ala napsia outoa ravintolisää. Älä mene kokeilemaan balettia tai crossfittiä tai mitään muutakaan uutta. Äläkä missään tapauksessa lisää treenin määrää.

Loppuviikoilla kannattaa muutenkin mieluummin treenata liian vähän kuin liikaa. Harjoitusohjelmat tähtäävät siihen, että kuntohuippu osuisi kisan kohdalle, mutta jos elämä tulee väliin, niin tärkeintä on varmistaa, että pääset liikkeelle levänneenä. Ei haittaa, jos unet jäävät edellisenä yönä vähäisiksi.

Voinko osallistua kun olen sairastellut/vammautunut?

Kysy lääkäriltäsi. Mikäli tilasi ei vaadi lääkäriä, niin pääasiassa voit lähteä mikäli sinulla ei ole mitään tulehdusta päällä, ei kuumetta eikä aktiivista vammaa. Lievä, tuttu kipuilu jonka syyn tiedät, ja jota hoidat, tuskin estää. Mikäli et tiedä, mistä kipu johtuu ja epäilet sen pahenevan juostessa, jää kotiin. Pikku nuhassa voit lähteä, mutta hengitystieoireisessa edelleen jatkuvassa flunssassa et. Mikäli arvot kahden vaihella, on todennäköisesti fiksumpaa jäädä katsojaksi. Kisoja tulee aina uusia, mutta terveyttä ei välttämättä saa takaisin jos sen kanssa alkaa leikittelemään.

Isoissa kisoissa on usein maksullinen peruutusturva, jolla saat siirtää osallistumisoikeuden seuraavaan vuoteen mikäli sairastut. Pikkukisoissa siirron saa usein pelkällä lääkärintodistuksella.

Kohta se alkaa, mitä teen!

Hae ajoissa liput, laput, chipit ja muu sälä. Kiinnitä ne vaatteisiisi jo kotona. Tutustu reittikarttaan ja ennen kaikkea lähtöalueeseen. Lähde ajoissa paikalle, ja mene sinne, minne ohjeet käskevät. Lähtölaukauksen jälkeen juokse reittimerkkien osoittamaan suuntaan ja hörppää tai napostele tarjoilua kun sitä on (jos ei maistu niin ei ole pakko, juotava on tarpeeksi ainakin lyhyemmillä matkoilla). Juomapisteillä on saattaa olla pahvisia mukeja, sellaisen voi napata mukaan ja nipistää yläreunan kiinni, niin saat juotavaa pidemmäksi ajaksi (muoviset tuppaavat halkeamaan jos samaa yrittää). Sitten vaan jatkat juoksua niin kauan kuin reittiä riittää, ja nautit matkasta!

En selviä maaliin!

Älä höpise, selviät kyllä. Kaksi sanaa, jotka pidät mielessä: oma juoksu. Pidä oma vauhtisi siitä huolimatta, mitä ympärilläsi tapahtuu. Mikäli muut juoksevat ohitsesi, anna mennä, he eivät juokse sinun juoksuasi. Mikäli kaikki jäävät taaksesi, anna jäädä, mutta kurki kelloa kilsamerkeillä: jos kilometriaikasi ovat suorastaan hämmästyttäviä ja matka pitkä, kannattanee rauhoittua hiukan. Jos joku sattuu juoksemaan edessäsi sinulle sopivaa vauhtia, roiku mukana. On aina helpompaa jos joku toinen huolehtii vauhdista, siitä syystä kannattaa juosta jänisten kanssa jos tapahtuma sellaiset tarjoaa.

Älä turhaan mieti edessä olevia kilometrejä, vaan keskity itsellesi sopiviin matkan pätkiin. Mieti vaikka seuraavaa kymmentä tai kahtakymmentä minuuttia, tai ajattele juoksua vain yksi kilometrimerkkien väli kerrallaan, tai keksity juoksemaan juomapisteeltä seuraavalle. Itse pilkon matkaa tuttujen treenilenkkieni mukaan: enää jäljellä kotoa Hietsun vesipisteelle ja takaisin, enää Pitäjänmäen lenkin verran.

Matkalla voi mennä vatsa sekaisin tai tulla huono olo. Isoissa tapahtumissa on vessoja tasaisin väliajoin, ja pienemmät taas tuppaavat kulkemaan keskellä metsää, joten hätätilanteet ratkeavat kyllä. Ja aina voi lohduttautua sillä, että maalissa itken ja oksennan.

Ja muutenkin, pidä se maali mielessä. Siellä saat mitalinkin!

Perheen mitalikokoelmaa. On ne kivoja!

Mistä tiedän, täytyykö minun keskeyttää?

Tähän on sama vastaus kuin esikoisen odottajalle, joka kysyy mistä tiedän milloin synnytys on käynnissä? Sen vain tietää. Jos joudut miettimään pitäisiköhän keskeyttää, sinun ei pidä. Väsymys ja rasituskipu kuuluvat asiaan, helvetinmoinen kipu ei, ja erotat nämä kyllä toisistaan. Älä keskeytä siksi, että on kurjaa, se nimittäin tuntuu vielä kurjemmalta jälkikäteen. Mutta ethän sinä keskeyttämässä olekaan, et kai muuten olisi koko kisassa?

Apua mitä vielä!

-Leikkaa kyntesi hyvin lyhyiksi ajoissa (ei samana päivänä, jotta paljastuva iho tottuu).

-Aloita tankkaus itsellesi sopivana aikana, viimeistään paria päivää ennen. Tankkaa lisäämällä hiilareita ja juomalla paljon. Edeltävänä päivänä voi jo syödä normaalisti, itse syön edelleen hiilarivoitteoisesti. Älä kokeile mitään uusia ruokavirityksiä tai syö tolkuttomasti kuitua! (Maratonia lyhyemmille matkoille ei välttämättä tarvitse tankata, mutta se antaa henkistä tukea jos ei muuta. Ja onhan syöminen kivaa.)

-Käytä vanhoja vaatteita ja kenkiä, ettei tule hankausta tai muita ylläreitä.

-Lopeta juominen noin 1,5-2 tuntia ennen lähtöä ja käy vessassa ennen lähtöä (varaudu jonottamaan!).

-Jos olet herkkävatsainen, totuttaudu tarjottavaan urheilujuomaan etukäteen tai OPM. Omia juomia voi toimittaa järjestäjille, jotka hoitavat ne reitin varrelle.

-Ota pukeutumispaikalle mukaan vaihtoehtoinen asu mikäli sää on hyvin epämääräinen/tulet kaukaa. Tarkista sitten paikan päällä kumpi vaatekerta on parempi. Nyrkkisääntönä kannattaa pukeutua ikäänkuin sää olisi kymmenen astetta lämpimämpi kuin mitä se on, silloin asu on yleensä sopiva. Isoissa tapahtumissa saattavat järjestäjät kiertää keräämässä reitille viskotut ylimääräiset vaatteet. Yleensä joudut kuitenkin hakemaan ne itse, joten katso mihin puskaan pusakkasi viskaat.

-Jos sää on aurinkoinen muista suojata iho. Varsinkin näin keväällä palaa äkkiseltään, etkä pääse reitiltä varjoon. Eritoten kalju tai jakauksen kohta palavat helposti, jos olet liikkeellä ilman hattua.

-Hanki reitille omia kannustajia, heistä on paljon apua. Suositeltavaa on tietää, missä fanisi päivystävät, jotta voit fiilistellä etukäteen sitä kun näet heidät.

-Tapahtuman lopuksi saa yleensä jotakin syötävää. Jos tulet viimeisten joukossa, se saattaa olla loppu (kokemusta on, ensimmäisen HCR:ni jälkeen minulle liikeni ainoastaan banaani), joten omaan veskaankin voi varata jotakin. Itse ostan kotiin jotain erityistä herkkua, jotta voin haaveilla siitä juoksun aikana…

-Muista iloita juoksusta. Todennäköisesti olet valmistautunut siihen kuukausia, joten älä turhaan huolehdi, vaan nauti tunnelmasta, katsele maisemia ja pidä hauskaa!

Hyvin se menee!

 

Jos vasta haaveilet juoksemisesta, niin tutustu Sohvanpohjalta juoksemaan -postaussarjaani.

***

Some pre-race and race tips for beginners. I’m too lazy to translate all this so these are the most important:

-Don’t go crazy pre-race. It’s better to train too little than too much on the last week. And don’t try anything new or odd!

-When running, remember it’s your race. Nevermind what others do, keep your pace and calm.

-If it gets tough keep the finish line on your mind – and everything you’ll get once finished. A medal, something tasty to eat, praises from your friends and family….

-Enjoy every step. You can do this!