Kaikkea pitää kokeilla…
Olin aamulla päiväkodin kevätjuhlassa. Osa lapsista oli pistetty tanhuamaan. Tanhu, tiedättehän. Se suomalaiskansallinen aiemmin perversiona pidetty taipumus liikahdella nolosti musiikin soidessa jossa hypähdellään jähmeästi ja liikutaan kömpelösti, ja tanhuaja usein itse kokee sen tapahtuvan musiikin tahdissa, vaikkei vierestä katsoja sitä huomaisikaan. (Lähde Hikipedia) Aluksi olin kauhuissani: mitä te niitä lapsia rääkkäätte, verovaroin vielä! Mutta kun show alkoi, olin aika vaikuttunut. Sehän voisi olla hauskaa. Aivan oikein huippuhauskaa!
Simppeleitä askelkuvioita jotka minäkin pystyisin hallitsemaan, hilpeitä sanoituksia, jossa kuitenkin piileksi turvallinen mollivire taustalla, hiukan hupsuja perinteisiä sukupuolirooleja ja loistavaa aerobista harjoittelua. Mitäpä jos kokeilisi…
Mieletöntä! Kuva täältä.
Mutta missä ihmeessä normaali aikuinen ihminen voi testimielessä tanhuta? Toistan, normaali aikuinen ihminen. En halua hyppelehtimään minkään oudon pirtanauhaporukan kanssa (älkää loukkaantuko hyvät pirtanauhaihmiset, tämä ei ole henkilökohtaista. Tunnen syvää epäluuloa myös energiakenttäjengiä ja ihan saliväkeäkin kohtaan ja voi ehkä olla niin, että tämä kertoo enemmän minusta kuin niistä.).
Mieluiten kokeilisinkin lajia tutun joukon kesken, yksityistunnilla, sellaisella mitä vaikka polttariseurueet varailevat. Kesälauantaisin muun muassa tankotanssikoulut täyttyvät polttareita viettävistä kaveriporukoista, mutta eikö olisi aika hilpeää viedä morsio tanhutunnille? Itselleni ainakin olisi kelvannut (mutta toisaalta minulle olisi kelvannut mikä tahansa, naimisiin karanneena kun en saanut polttareita ollenkaan). Mutta missä olisi urbaani, nuorekas tanhukoulu? Tanhuaako yksikään alle eläkeikäinen ihminen vapaaehtoisesti? Löysin helsinkiläisen Tanhu-Visa-seuran, joka järjestää esimerkiksi viiden kerran polkkakurssin ensi syksynä edulliseen 25 euron hintaan. Seuralla on iskulauseena Elämä on lyhyt – kokeile tanhua. En tiedä teistä, mutta minusta tuo on aavistuksen pahaenteinen toivotus… Lisäksi tulkitsen, että en ehkä ole ihan Tanhu-Visan polkkakurssin kohderyhmää.
On muuten aika jännää, että tanhuamista pidetään urpona koikkelehtimisena, mutta muita etnisiä tansseja on suotavaa ja jopa hienoa harrastaa. Flamencoa naputeltiin ja vatsatanssia veivattiin jo lapsuudessani, eikä kukaan katso kieroon sambaajaa tai intialaisen tanssin harrastajaa. Kreikkalaiset voivat tanssahdella hasapikoa Euroviisujen lavalla, mutta auta armias jos Krista olisi tanhunnut: siis miten noloa! Kun nyt tuli mainittua Kreikan loistava Euroviisuedustus, niin käytän tilaisuuden hyväkseni ja lyön videon tähän, häh häh.
www.youtube.com/watch?v=SYSTA1XHF3k
Kreikan kansantansseja kaivellessani minulle selvisi myös, että sirtaki (jota tuossa lavalla ehkä tarkemmin ottaen mukaillaan) ei ole perinnetanssi vaan Kerro minulle Zorbas -elokuvaan kehitetty ja sittemmin turisteille veivattu koreo, joka pohjautuu hasapikoon. Sirtakin tanssimisen maailmanennätys on muuten tehty 2012 Volosissa, 5 614 tanssijalla. (Nyt tiedät tämänkin.) Tanhuamisen maailmanennätystä ei taida olla, mutta jos jossain sitä lähdetään yrittämään, lupaan tulla mukaan. Koska elämä on lyhyt.
MUOKATTU heti julkaisemisen jälkeen: Video ei taida näkyä. Jätän linkin silti tuohon lillumaan, haluatte kuitenkin käydä katsomassa sen, vai mitä!
***
I saw some children dancing Finnish folk dance today. It looked like much fun though we here in Finland tend to think our folk dance the stupidest thing one can do. Maybe I should try it out, I just don’t know where since it seems as no-one under 60 years does it voluntarily.