Kirja-arvio: Crossfit. Kuinka monipuolinen harjoittelu palautti kykyni juosta

Palautusta kyvylleen juosta, sitähän tässä kaipaa itse kukin…no, asiaan. Luin T. J. Murphyn Crossfit. Kuinka monipuolinen harjoittelu palautti kykyni juosta -teoksen jo tuossa jouluna, ja sain lopultakin naputeltua arvion siitä.

Kirjassa entinen maratoonari ja crossfitiin epäilevästi suhtautunut toimittaja T. J. Murphy kertoo totaalihurahduksestaan lajiin. Jatkuvan kroppansa hajoilun turhauttamana hän kiinnostui crossfitin monipuolisuudesta. Murphy roikkui netissä kaivamassa tietoa lajista ja harjoituksista, ja testaili ensin itsekseen juoksijoille suunnattua crossfitin kestävyysohjelmaa. Yksin hän ei kuitenkaan saanut treenistä kaikkea irti, ja liittyi salin jäseneksi – mikä mitä ilmeisimmin muutti hänen elämänsä.

No niin nyt on se pienennysnamiska hukassa. Saattepahan selvää. Kuva Nemo-kustannus.

Usein kuulee sanottavan, että crossfit ei ole vain treenilaji, se on uskonto. Tätä ilmaisua käyttää myös Murphy. Kirja keskittyy kattavan lajin esittelyn lisäksi myös ideologisiin seikkoihin. Jossain määrin Murphyn hurmokselliset kuvailut kannustuksesta, yhteisöllisyydestä ja yhteishengestä tuntuvat turhalta hehkuttamiselta. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi ihmiset hurahtavat crossfitiin on juuri sen yhteishenki (allekirjoitan tämän pelkästään yhden kokeilutreenin perusteella), mutta oman kokemukseni mukaan myös esimerkiksi juoksu- ja tankotanssiporukoista löytyy ihan vastaavaa meininkiä (tai sitten se olen vain minä!). Omaa harkintaa lukija tarvitsee myös joidenkin ravintopuolen väitteiden suhteen: paleovalio ja crossfit kun kuuluvat aika tiukasti yhteen.

Vaikka alaotsikossa nostetaan esiin juoksu, ei ainoastaan juoksusta kiinnostunut ihminen saa teoksesta paljoakaan uutta irti. Se, että monipuolisesti hyvässä kunnossa oleminen on eduksi myös juoksuharrastukselle, ja että liikkuvuus, lihasvoima, oikea tekniikka sekä intervallityyppinen työskentely auttavat parantamaan myös juoksutuloksia, tuskin tulee yllätyksenä kenellekään.

Koko kirjasta paistaa läpi Murphyn kritiikitön rakkaus crossfitiin, mikä ilahduttaa kyllä kanssaharrastajaa. Ylenmääräinen suitsutus voi hieman rassata sellaista lukijaa, joka on kirjan parissa vain yleisen tason kiinnostuksen vuoksi. Mutta varoitettakoon: mikäli crossfit ei voisi vähempää kiinnostaa, ei kirjaan kannata tarttua. Ei siksi, etteikö se onnistuisi viihdyttämään, vaan siksi, että se todella houkuttelee lajin pariin. Huomautettakoon myös, että teoksen lukupaikaksi kannattaa valita jokin muu kuin julkinen tila: ei ollut vain kerran kun jouduin hyppäämään ylös ja testaamaan vaikka millaisella tekniikalla ja kuinka alas pääsenkään kyykkyyn.

Teoksen parasta antia ovat crossfitin löytäneiden ihmisten selviytymis- ja muutostarinat, jotka ovat erittäin innostavia (vaikkakin hieman amerikkalaiseen tyyliin…). Samalle tasolle nousevat kuvaukset raastavista amrap-treeneistä, joissa raskaita liikkeitä tehdään mahdollisimman nopeasti aikaa vastaan. Toisin kuin voisi kuvitella, lukija haluaa kokea saman itse! Kirjan lopussa on sanasto ja kuvitettu liikekatalogi, jonka avulla myös lajia tuntematon pysyy kärryillä siitä mistä puhutaan. Tai kykenee kauhistumaan enemmän: sata tuollaista!

Kirja tuntui hieman nopeasti kasaan rääppäistyltä, ja on ohut ja nopealukuinen. Mutta toisaalta: onko se mikään moite tekijää kohtaan, jos lukijan mielestä kirja loppuu turhan nopeasti?

Crossfit. Kuinka monipuolinen harjoittelu palautti kykyni juosta on Kustannusosakeyhtiö Nemon julkaisema ja löytyy kirjakauposta sekä netistä.

***

I read T. J. Murphy’s Inside the Box. How Crossfit Shredded the Rules, Stripped Down the Gym and Rebuilt my Body. It’s about the sport Murphy is very fond to, which shows to the extremes. Though the praise may be bit tiring to read, the book is very inspiring too. Don’t read it if you want to stay clear of crossfit!