Miten teet sellaisen uuden vuoden lupauksen, joka pitää? (murteella)

Olette ehkä huomanneet Lilyssä kiertävän murrehaasteen. Pitäähän sitä kokeilla. Tässä siis vinkkini siihen, miten pysyt uudenvuoden lupauksessasi, omalla murteellani kirjoitettuna. Kasvupaikkakuntani jääköön mainitsematta näin alkuun, oletan, että murre kertoo aika pian, mistä olen kotoisin.

Pyrin muutenkin kirjoittamaan niin, että kuulostan itseltäni, mutta en nyt sentään kirjakieltä puhu. Vähän pohdin sitäkin, että minulla on kaksi eri murretta, se mitä puhun ja se, mitä kirjoitan (esimerkiksi chatissa). Jälkimmäisessä sanon niinko, puhuessa niinku. Kirjoitetussa murteessa myös tippuu pois vielä enemmän kirjaimia kuin puhutussa, ja käytän enemmän esimerkiksi ruotsia, toisin kuin puhuessani. Tässä postauksessa tarkoitus on siis pyrkiä kirjoittamaan niin kuin puhuu, mistä syystä tähän sisältyy muutama kirosana, joista olen pahoillani. Toisaalta vääntelen tässä vähemmän sanoja kuin silloin kun oikeasti puhun jollekin. Tykkään nimittäin käyttää sellaisia ilmaisuja kuin vaikka lörvehtiä tai vänkylöidä. Hahaa, tässä ihan jännittää mitä kykee sanomaan!

Millee pidät sun uudenvuoden lupauksen

Mä sanon heti alkuu, et en tiiä onks mulla kummosiikaa neuvoi, ku mä en niinku tee yhtää sillee mitä niis kaikis näi sun päätös pitää -ohjeis sanotaa. Mut mä nyt kuiteski oon tehny pari sellast päätöst, joko muus vaihees vuotta tai sit just uutenvuoten, jotka o pitäny, et kai mä täst jotai tiiän. Ne ohjeetha o semmosii, et pistä välitavotteet, ja kerro tyypeille et nyt oot luvannu tällee, ja palkitse ittees, ja mieti sillee konkreettisesti et mitä millonki teet ni ei mee sit sormi suuhu eri jutskis. Nii et emmä jaksa, mä teen tällee:

Eka sul pitää olla joku semmone juttu mitä sä oikeest haluut. Et ei mikää sellane et mitä joku julkkis tekee tai bloggaaja tai sun kaveri vaa semmone mitä sä haluut. Tää on paljo vaikeempi juttu milt se kuulostaa, koska koko ajan kelaa et haluu kaikkee sitä mitä näkee. Et haluuksä nyt vaik bikinikropan vai ooksä vaa saanu semmosen käsityksen et semmone pitää olla? Vai haluuksä mielummi mässää kaikkee, vaik ku näät jossai juustotarjottimen ni ooksä ihmine, joka sanoo et ei kiitti niinku ainaki joka toinen kerta? Ite voin sanoo et en kyl todellakaa oo.

Ite sä joudut tän homman hoitaa.

Paras hommeli o jos sä keksit jonku sellase mikä pelottaa iha sikana. Et jos sä ny haluut sen bikinikropan ni sit sun pitää pelkää iha hulluna sitä et sust tulee läde. Mut emmä kyl suosittele tota. Ite mä aloin kelaa parodontiittii, et hitto ku siinä on kaamee juttu. Teorias voisin laittaa tähä kuvii et mitä se tekee sun ikenil ja hampaille mut mä en todellakaa rupee kattoo niit kuvii ite. Et kaiva ite googlest, ”parodontiitti”, jo alkaa kuule hammaslanka kiinnostaa.

Sit mä niinku päätin et en kyl ota tota hommaa itelleni, ja et nyt mun uudenvuoden päätös on, et mä pidän parempaa huolta mun hampaist. Ei sillee et mä nyt muutenkaa olisin niit niiku laiminlyöny, mut et nyt kyl sitä hammaslankaa iha joka päivä ja kunnol aikaa siihen harjaamisee kaks kertaa päiväs ja sillee. Sit mä tein nii. Pakko sanoo, et meni tos joku päivä välis nii etten langannu, mut muuten pidin täst kyl kii koko vuode. Enkä muuten kertonu kellekää, enkä laittanu mitää tavoitteit (paitsi ny sen ettei tuu mitää hirveit hammasjuttui) enkä palkintoi enkä tehny mitää suunnitelmaa.

Mut ei tää nyt sillee itestää hoidu kuitenkaa. Se on tärkeet et järkkäät sun elämän sillee et sä pystyt pitää sen päätöksen. Et ku meil on eriksee kylppäri ja vessa, ni illal ku on väsyny tai aamul ku on kiire ni se lankaamine jää jos se lanka on siel toises huonees. Mä sit ostin kaks lankaa, vessaan yhe ja kylppärii yhe. Ja molempii harjat ja tahnat kans, ni ei tarvi rasittaa millää ylimääräsel ittee, senku alkaa jynssää. Luin jostai, et tahdonvoima on sellane, et se kuluu. Siks kaikki pitää tehä niin helpoks ku mahollist.

Tsekkaa ja hoida sillee et kamat on kunnos.

Sit jos oot sellane sählä ku mä, ni varaudu kans siihen et et pysty hoitaa sitä hommaa normaalisti himas. Et jos on niinku kiire töihi tai jotai, ni vie sinne töihi hammasharja kans. Sit pitää ottaa semmone linja, et et kuuntele yhtää mitää nillityst mikä siit ehkä tulee. Et jos joku länkyttää siit et hiippaat sen harjan kaa käytäväl tai sun mies o sillee, et tarviiks niit hampait koko aja kaivaa, ni unohdat samantien koko jutun. Et mitä välii, siinähä mölisee.

Toine juttu minkä oon tällee tyhjist alottanu o juoksemine. Et mä menin tonne Prismaa ja kaivon sielt alekorist Addut ja sit mä aloin juokseen. Mä olin vaa sillee, et hitto nyt mä alan juokseen. Emmä sitäkää kellekää kertonu, eikä mul ollu mitää muut suunnitelmaa ku et juoksen puolikkaan ja sit juoksen maratonin joskus jos pystyn. Mut semmone periaate mul oli, et jos o treenit ni sit mennää ja treenataa. Et sil ei oo välii vaik olis vaa pari minuutti, se on enempi ku sohval olis. Mut et mennää vaik satais tai koht olis bileet tai helvetinmoine hammassärky tai sillee. Et jos aina oottaa et o hyvä aika ni ei koskaa mee. Sen verra kyl kannattaa puhuu muille, et jos sul on puoliso ni käske sen sanoo sulle et se ei kuuntele mitää sun vinkumisii vaan sanoo et ny ulos siitä, käyt ees koittaa.

Ja täski kandee tehä se sama, et hommaat sen verran niit kamoi ettei homma kaadu siihe ku kaikki kledet on likasii. Ja jos vedät tuol satees ni kato et pistät lenkkarit kuivuu kans. Jos sä annat itelles mahiksen keksii joku tekosyy ni arvaa vaan keksiksä sen. Keksit ja viel viistoist päälle et älä yhtää lähe sille linjalle.

Ja jos se koskee treenaamist se sun päätos ni sit hei järki kätee. Et älä ala vetää tost kymmenen tuntii viikos samantien äläkä rupee olee sillee et ei mun tarvi syyä tai nukkuu. Menee samantie persiillee koko homma. Tietty se on kaikes, et iha rauhas, mut erityisest sillo jos treenaat.

Pidä ne tavotteet sillee realistisina tai muute toi loppuu kyl äkkii.

Seki sit vielä, et aina ei mee putkee. Et tulee jotai flunssaa tai tulee jotai stressii tai ihamitävaa, tai sit sua ei nappaa enää. Et ei mitää paniikkii siinä vaihees. Mäki huomasin et jos mä en lankaa, ni sit tulee ientulehdus et niinku oma moka. Sit jatkos mietti vähä pidempää, ku oli sillee et ei mun ny tarvii lankaa. Ja oommä ollu kans juoksemat, välil monta kuukautta mut sit mä juoksen taas. Ko mä aattelen et mä oon juoksija, et kyl se sielt väkistenki bäkkiin tulee, ja jos ei tuu ni sit mä teen jotai muuta.

Ja jos mua pännii et hittoku en treenaa, ni sit mä mietin et kuin paljo vituttaa ku on ihan sama aika ku vuos sitte. Et mä mietin niinko semmost asiaa mikä motivoi. Ne kandee pitää mieles, et jos sä et vaik myöhästele ni ei tarvi sit ahistuu ku oot myöhäs, eikä tarvii keksii mitää syitä et miks et oo ajois. Tai jos sä haluut et voit ostaa just niit kuteit mitä haluut, ni mieti sit sitä et ei tarvii kaivaa sielt rekist vaan jotai lötköö säkkii mikä o pelkästää jäljel.

Välil tulee vastaa sellast mihi ei oo pystyny varautuu.

Sit viel tärkein juttu musta on se, et otat yhen jutun kerrallaa mitä teet. Et jos sä oot nyt sillee, et ny muuttuu niinku kaikki, ni ei onnistu voin kertoo. Kaikkee ei vaa voi muuttaa yhtäaikaa, et joko ny lopetat sen mässäämise, tai sit alat liikkuu, tai lopetat pannuttamise tai sotkemisen tai myöhäs olemisen tai jotain, mut ei näit kaikkii.

Kyl sä pydeet! Mut arvaaks mist mä oon kotosin?

***

I’m telling how to keep your new year’s resolutions – by my own way of speaking.