Nilviäisiä tuorepastassa eli kaikki on suhteellista

Se olisi sitten Hämeenlinnan puolimaraton tänään. Koska treenit jäi tekemättä (oho), ajattelin panostaa tankkaukseen. Tai siis ainahan minä panostan tankkaukseen, mutta silti. Siispä tutkailin eilen S-marketissa tuorepastahyllyä, ja tuli pikkuinen yllätys vastaan. Pikkuinen, pehmeä, selkärangaton yllätys.

Tästä hirveästä kännyräpsystä saattaa juuri erottaa sanat Saattaa sisältää nilviäisiä.

Että mitäh?! Koska olen tällainen luonnosta vieraantunut (ja luonnontieteellisesti sivistymätön), olin ihan että hyi kamala ja valitsin sellaisen pastan, jossa ei nilviäisistä varoiteltu (vaikka tarkemmin ajatellen varoituksen puute ei ole tae mistään).

Myöhemmin mietin, että mikäs se nilviäinen oikein onkaan, olisiko simpukka ja sellaiset meren ölliäiset? Oletin, että nilviäisvaroitus siten liittyisi mustekalan musteella värjättyyn pastaan, ja näinhän se oli. Yle olikin jo ehtinyt selvittää asian: Mitään pieniä ötököitä siellä pastan joukossa ei todellakaan ole.

Outoa sinänsä, että tämä aiheutti kammon väristyksiä, sillä syön simpukoita ja mustekalaa kyllä ihan tyytyväisenä niin kauan kuin ne ovat pastani kastikkeessa. Ehkä syy on siinä, että nykyisin teollisen ruoan omituisuuksista puhutaan niin paljon, että heti alkoi epäilyttämään. Tai sitten siitä ilmiöstä, että niin kauan kuin ateria on lautasella, se on ruokaa. Jos osa sitä tipahtaa lattialle, siitä tuleekin likaa. Suhteellista.

***

May contain molluscs says this package of fresh pasta.