Äidit ovat läskejä, laiskoja ja itsekkäitä

Keppo nurin -palstalla pohdittiin raskausdiabetesta Turun Sanomien uutisen innoittamana. Uutisessa erikoislääkäri Eeva Korpi-Hyövälti väittää äitien olevan liian itsekeskeisiä ja sairastuvan siksi raskausdiabetekseen: ”Naiset palvovat raskauden aikana itseään herkuilla, vaikka se ei ole sille syntyvälle lapselle hyväksi.”. Siinäpä meni mutkaa suoraksi. Mutta hei, äidit ne nyt vaan tuppaavat olemaan itsekkäitä, laiskoja ja läskejä. Tämä käy ilmi vaikka missä:

Näin Jutta ja Superdieetit ohjelmasta pätkän. Siinä esiteltiin fitness-kilpailija se edellä, että hänen ei uskoisi olevan äiti. Oletan, että viittaus tarkoitti sitä, miten timmi hän on. Sitten jatkettiin Jutta Gustafsbergin hätkähdyttävällä väitteellä: äitikin voi olla hoikka, sillä lapsi ei heittele suklaanpaloja äidin suuhun, eikä pakota häntä syömään ”herkkuleipiä” (Pakottaisipa joku mut syömään ”herkkuleipiä” tai edes tekisi mulle sellaisen, puhumattakaan nyt siitä, miten kätevä olisi suklaa-automaattina toimiva jälkeläinen). Iltalehti puolestaan kertoi meille juuri ällistyttävän laihdutustarinan – äidistä tuli fitness-kaunotar! Äl-lis-tyt-tä-vää, kyseessä on sentään äiti.

Kohu-uutisia esimerkiksi siitä, kuinka synnyttäjistä joka kolmas on ylipainoinen tulee tuon tuostakin. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että kaksi kolmasosaa synnyttäjistä on normaalipainoisia. Saati siihen, että jos paino nousee raskausaikana sen suositellun 7–18 kiloa (lähtöpainosta riippuen), ei ole varsinainen yllätys jos hetkeksi ylipainon puolelle päätyy. Mutta eihän kyseessä olekaan normaali painonnousu, vaan tämä järkyttävä läskiys johtuu äitien ahneudesta: jopa diabetesäidit tulevat synnärille namipussien ja limsapullojen kanssa…

Mistä ihmeestä on syntynyt käsitys siitä, että äiti-ihminen on lihava, tai ainakin ei-timmi, ja mässyttää minkä kerkiää? Ja miksi on niin tärkeää kollektiivisesti paheksua sitä, että mutsit julkeavat lihota?

pregnant_woman_eating_460x345.jpg

Heiheihei mitä noi murot on? Ryhdistäydy hyvä nainen! Kuva täältä.

En väitä, etteikö raskaudenaikainen ylipaino olisi terveysriski sekä äidille että lapselle. Enkä väitä, etteikö suomalaisten naisten, ja siten myös äitien, joukossa olisi ylipainoisia. Tietenkin on olemassa äitejä, jotka eivät kiireensä, univelkansa tai muun syyn takia jaksa liikkua ja syödä järkevästi. Tai eivät halua, sekin on toistaiseksi sallittua… Ihan samalla lailla on olemassa lapsettomia naisia, lapsettomia miehiä ja isiä, jotka eivät kiireensä, univelkansa tai minkä vaan syyn takia liiku ja syö terveellisesti. Osa näistä on ylipainoisia, osa ei.

Mutta miksi lihavuudesta tai treenaamattomuudesta puhutaan niin kuin se koskisi jotenkin erityisesti äitejä? Ei kai se, että noin vuoden ajan painaa normaalia enemmän, tarkoita sitä, että olisi loppuelämänsä lihava? Tai se, että muutaman viikon – muutaman kuukauden jaksolla ei juuri voi liikkua, tarkoita sitä, että ei enää koskaan liiku? 

En tunne ollenkaan sellaisia oman ikäluokkani äitejä, jotka olisivat lihonneet tai lopettaneet liikkumisen saatuaan lapsia. Yleensä siinä on käynyt päinvastoin, minullekin. En tunne myöskään ketään, jolle raskauskilot olisivat jääneet loppuelämäksi. On tietysti mahdollista, että elän jossain kuplassa, mutta pistää miettimään, että miksi tuollaista myyttiä ylläpidetään? Ketä se innostaa liikkumaan tai terveellisempään elämään?

Jos äitien läskiys on niin vakava ongelma, niin miksi asialle ei tehdä jotakin? Voisiko vaikka kunnan ylläpitämille liikuntapaikoille saada lapsiparkkeja? Jos äidit ovat niin uupuneita tai alamaissa, että syövät kestääkseen sen, niin voisiko heille järjestää jotakin apua syyllistämisen sijaan? Nyt on sitten turha alkaa väittämään, että jaksettiin sitä ennenkin. Ennen äidit eivät hoitaneet lapsiaan yksin, ja herkuista kieltäytyminenkin saattoi olla aavistuksen helpompaa, homeinen lanttu kun ei varsinaisesti ole tv-illan ykköseväs. Eikä ollunna telkkareitakaan.

Mutta ennen oli sentään äidit laihoja!

***

Mothers: fat, lazy and selfish. Colors: black and white.

Hyvinvointi Liikunta Terveys Uutiset ja yhteiskunta

Kreikkalainen jogurtti, ihanin jogurtti

Kreikka ja kreikkalaiset! Unohdetaan välillä talouskriisit ja mietitään, miten hienoa porukkaa helleenit on. Ovat antaneet maailmalle paitsi draaman ja filosofian, myös tämän biisin sekä tietysti maratonin. Siinähän olisi jo kylliksi yhdeltä kansakunnalta, mutta niin vaan sieltä tulee myös maailman paras aamu-, väli-, ilta- tai treeninjälkeispala, joka on siis jogurttia, hunajaa ja pähkinöitä.

Teoriassa voi käyttää mitä vaan maustamatonta jogurttia, mutta ehdottomasti herkullisinta on valutettu kreikkalainen jogurtti. Isommista kaupoista löytyy Total-jugua, jonka on oikein makoisaa. Parhainta Totalia minusta on 2% -versio, mutta sitä en ole Suomesta löytänyt. Täysrasvainen (5%) on tosi hyvää ja myös 0% on ihan kelpoa. Valion uusi kreikkalainen jugu ei harmillisesti ole valutettua, pienempi nestepitoisuus kun tekee koostumuksesta ihanan pehmeän ja täyteläisen. Pähkinät ja hunajan voi valita miten tykkää ja pähkyt voi jättää poiskin (tosin en suosittele, alempana terveysfaktaa, jonka luettuasi viimeistään haluat ne mukaan!).

Helpoimmillaan pistät nämä simppelisti kulhoon. Pienellä hifistelyllä maustat jogurttia vähän sitruunalla tai raastetulla sitruunankuorella. Epäautenttinen hifistelijä lisää pikku ripauksen sokeria ja vaniljaa. Frozen yoghurtiin rakastunut epäautettinen hifistelijä (jep, minä) tekee näin: Pistä Total-purkki pakastimeen tunti-pari ennen syömistä. Ota kylmettynyt kippo ulos, kaapaise kulhoon, mausta hippusella sokeria & vaniljaa, sekoita, valuta päälle juoksevaa hunajaa mielellään jännästi kuvioiden, ripottele päälle pähkinämuruja, syö ja pohdi ääneen kerta toisensa jälkeen, että miten ihmeessä tämä voi olla näin hyvää.

vohveli.jpg

Kas näin lomalla. (Ja silloin kun kamera vielä toimi…)

Paitsi että tämä on tosi herkullinen kombo, se on myös tosi terveellinen. Aika yllättävilläkin tavoilla:

Hunaja tappaa bakteereja (infoa suomeksi täällä, aluperäiseen tutkimukseen voit tutustua täällä), mikä on sellainen hyöty, jota flunssa-altis ei voi jättää käyttämättä. Hunaja myös auttaa yskään, (suomeksi tietoa täältä ja alkuperäinen tutkimus täältä) mieluummin sitä antaa lapselleen kuin yskänlääkettä (kunhan lapsi on yli vuoden ikäinen). Onhan se tietty myös lisäaineeton luonnontuote täynnä vitamiineja ja entsyymejä. Jos et tykkää hunajasta, niin kokeile joskus jotain toista lajia, ne eivät maistu samalta!

Pähkinöiden hyödyt ovat varmaan useimmille tuttuja. Hyviä rasvoja, kivennäisaineita, kuitua, vitamiineja…ja että miten makoisia!

Jogurtistakin saa proteiinia (Totalissa 9–10,3 g 100 grammassa), vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi siinä on maitohappobakteereita, jotka parantavat vastustuskykyä.

Eikä tässä vielä kaikki! Pähkinät sisältävät myös antioksidantteja, jotka voivat vähentää liikunnan aiheuttamaa oksidatiivista stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja edistää palautumista, kertoo Olympiakomitea. Palautuminen käynnistyy kivasti myös annoksen sisältämien proteiinien ja hiilarien ansiosta.

Katso mitä vielä saat!  Jogurtti ja pähkinät näyttävät auttavan painonhallinnassa muun muassa hyvien bakteerien ja kylläisyyden tunnetta lisäävien ominaisuuksiensa takia (kohuotsikointia suomeksi täällä ja alkuperäinen tutkimus luettavissa täällä). Tosin tämä hyöty saattaa kumoutua, jos annoksen tekee kuten ylemmässä kuvassa, joten arkiherkkuna lienee parempi tällainen:

jugu2.jpg

***

Greece, home of drama, philosophy and marathon has also provided the world the best snack there is. Greek strained yoghurt (such as Fage Total) with nuts and honey is just as good as it gets. For some frozen yoghurt -feel froze the can about an hour or so, add pinch of sugar and vanilla or some lemon peel, mix, pour on the honey and sprinkle the nuts on top.

According researchs the trinity of honey, yoghurt and nuts will keep you fit and healthy, more info via the links above.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta Terveys