Synttäriarvonta: Voita Frozzypack-eväsrasiat!

Lupailin tuossa synttäripostauksessa arvontaa, ja tässäpä sitä sitten on. Ja on muuten tosi kiva arvonta vielä, tämä on nimittäin oikeasti loistava keksintö!

Frozzypack-eväsrasioissa on nimittäin pakastimessa jäädytettävä kansi, joka pitää sisällön kylmänä jopa seitsemän tunnin ajan. Vaikka en noudata mitään tiettyä ruokavaliota, en halua joka evästarpeeseen hakea kaupasta valmisruokia enkä käydä ostamassa ravintolasta ruokaa mukaan. Säilytys on usein ongelma, kun ruokia voi joutua pitämään laukussa tuntikaupalla joko reissun päällä tai siksi, että jääkaappia ei ole saatavilla. Kylmäksi tarkoitettua ruokaa ei ole kiva syödä lämmenneenä, eikä kuumennettavaakaan halua huoneenlämmössä säilytellä pilaantumisriskin takia. Kylmälaukkuhan ratkaisee ongelman, mutta kuljeta nyt sellaista joka päivä mukana.

P9111548.JPG

Frozzypack on muuten ruotsalaisen perheenäidin keksintö. Ei yllätä! Meilläkin tarvitaan usein lapsille eväitä mukaan. Esimerkiksi voimistelukisat kestävät useampia tunteja, ja paikan päällä tuppaa yleensä olemaan vain kahvio josta saa mokkapaloja ja vastaavaa. Minkäänlaisia kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei tietenkään ole, ja ahtaissa oloissa se kylmälaukku olisi tosi hankala. Jatkossa pakkaan näihin rasioihin vähän tukevampaa evästä kuin niitä ainaisia banaaneja ja myslipatukoita, niin ei nälkiinny enää lapset eivätkä vanhemmat.

Frozzypackeja on kahta eri kokoa, joista kumpaankin mahtuu mukavasti evästä. Rasiat ovat aavistuksen painavampia kuin perus eväsboksi jäädytettävän kannen takia, mutta eivät paljoa. Suljenta on tiivis ja jäähdytys todella toimii!

P9111547.JPG

Kymmenen tunnin jäädytyksen luvataan riittävän seitsemän tunnin eväiden viilennykseen. Tässä on mielestäni rasian ainoa ongelma: olen sen verran lahopää, että on vaikea muistaa laittaa kantta pakastimeen tarpeeksi ajoissa. Jos evästarve on päivittäinen, silloin tämä ratkennee luonnostaan, aina kun pesee boksin, niin lykkää kannen samalla jäätymään. Toinen vaihtoehto on säilyttää kansia pakkasessa. Frozzypackeihin löytyy myös erikseen myytäviä kansia ilman kylmäominaisuutta.

Testasin sekä Frozzypack originalia että no. 2 -mallia. Alkuperäinen vetää 0,9 litraa ja no. 2 1,2 litraa.

Samanmoisen paketin, eli kaksi Frozzypack-eväsrasiaa saan nyt myös arpoa teille!

Osallistu arvontaan kertomalla kommenteissa eväsvinkkisi, eli mitä pakkaisit Frozzypack-rasiaan! Saat kertoa ihan reseptinkin, mutta pelkkä idean jakaminen toki riittää. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, niin saan voittajaan yhteyden. Aikaa osallistua arvontaan on tiistaihin 16.9. klo 24.00 saakka!

P9111552.JPG

Lisäinfoa tuotteista, tilausmahdollisuus ja jälleenmyyjät löytyvät Mastermark Brands:in sivuilta. Kurkkaa, miten herkullisissa väreissä näitä saa!

***

I just love the idea of Frozzypack lunch boxes! You freeze the lid for 10 hours and it’ll keep your food cold and fresh up to 7 hours! No more panic shopping for something to eat on the road, no more living on müesli bars. If you fancy these boxes too, leave a comment and tell what you would pack in your Frozzypack. You may win one Frozzypack original and one no. 2! The raffle ends 16.9. at 24.00.

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Liikunta

Kesäleirimuistoja syyslamaannukseen

En tykkää yhtään tuosta sateesta. Enkä odota syksyä innolla. Helpotan tilannetta muistelemalla kesää ja kesäleiriä, joka oli viime suven huipuimpia juttuja.

Kaveri näki Facebookissa jakamani kuvan, ja kertoi halunneensa kommentoida Mihin kulttiin sä oikein olet liittynyt?. No semmoiseen, että treenattiin neljä päivää ihanassa helteessä, ihanassa merenrannassa.

P7220798.JPG

Olin Jarno Härkösen järjestämällä Functionality-kesäleirillä, jonka ohjelmassa oli niin joogaa, akrobatiaa kuin akrojoogaakin, toiminnallista harjoittelua, juoksutekniikkaa, tasapainottelua ja hiittiä. Sekä eväiden syömistä rannalla, pötköttelyä puistossa puiden katveessa, omituisimpia ja hauskimpia koskaan näkemiäni – saati kokeilemiani – treenimuuveja ja skumpan poksahdukseen päättynyt loppurentoutus.

En ole kliseiden ystävä, mutta niiden neljän päivän jälkeistä olotilaa voi kuvata vain sellaisella: olin väsynyt, mutta onnellinen.

Ensimmäisen päivän jälkeen olin rättipoikki, ja toisena aamuna hyvin jumissa. Sen jälkeen kroppa alkoi sopeutua, ja mieli – ei sopeutua vaan normalisoitua. Olen huomannut jo aikaa sitten, että pysyn suunnilleen tolkuissani vain silloin kun liikun, ja siihen olen tottunut. Mutta se, että liikun useamman tunnin joka päivä: voin todella hyvin! Ruumis oli väsynyt, mutta mieli ei. Naistenlehtitermein sanoisin että tunsin itseni hyvinvoivaksi ja elinvoimaiseksi. (Siitä huolimatta, että reidet olivat niin jumissa että en pääse kyykkyyn tai ainakaan sieltä ylös.)

P7220800.JPG

Olen aika levoton tyyppi, ja toisin kuin ehkä voisi kuvitella, liike rauhoittaa. Toisaalta minun on myös vaikea rauhoittua, ja jos nyt suoraan sanotaan, en pidä sitä kovin tarpeellisenakaan. Meditaatiot sun muut, juu ei.

Kesäleiri yllätti tässäkin. Ovelasti liikkumisen lisäksi pistivät myös maahan oikoselleen paitsi rentoutumaan niin jopa meditoimaan. Olin aika vaikuttunut. Niin vaikuttunut, että alkoi vähän itkettämään. Pyyhiskelin siellä sitten silmäkulmaa paidanhihaan ja toivoin ettei kukaan huomaa.

Ehkä meditoimalla voisi myös huijata itsensä kuvittelemaan, että vielä on kesä ja kesäleiri? Ei nimittäin yhtään nappaa kunnon treenaaminen nyt, ei vaikka muistan hyvin miten paljon mukavampi olo siitä tulee. Flunssa ja arkirutiinien käynnistyminen katkaisi treenirutiinin, ja nyt ei vaan innosta. Tapahtumissa olen kyllä saanut rampattua, ja suuntaan vielä ainakin puolimaratonille Tallinnaan tulevana sunnuntaina, mutta se perustreeni…pläääh.

10544781_735831106477597_8964618901469158574_n.jpg

Kyllä oli kivaa! Kuva Jarno Härkönen.

Jotenkin tämä lamaannus iskee joka syksy. Pitää keksiä joku uusi harrastus tai jotain. Joku ääni tässä sanoo, että opettele uimaan, muttakun plääääääh.

No kaipa tämä tästä. Viimeistään ensi kesänä!

***

I was on a summer camp and had https://www.youtube.com/watch?v=WpmILPAcRQo! But now summer is gone and I find it so difficult to find motivation for basic training. This seems to happen every autumn. Maybe I need a new hobby or something?

Suhteet Oma elämä Liikunta Ajattelin tänään