Jos seurailet Fitness Führeria Facebookissa, tiedätkin tämän jo. Ilmoittauduin ensimmäiseen viralliseen triathloniini. Tai tiedä nyt sitten, miten virallinen on tapahtuma, jonka nimi on Terässika.

Ja onko se edes triathlon, lajeja on nimittäin neljä. 250 metrin uinnin, 10 kilometrin pyöräilyn ja 3,5 kilsan juoksun jälkeen ei nimittäin olla vielä maalissa, vaan viimeinen rasti on litra olutta. Kyllä, litra.

Voi hyvä ihme minne kaikkeen sitä pitää ängetä itsensä! Tällä hetkellä kun tilanne on se, etten vieläkään osaa uida. (Miten osaisinkaan, kun en koskaan treenaa?) Tsygäilyä en voi harjoittaa, koska linnut olivat tehneet pyöränkoriini pesän. Tipit ovat jo kuoriutuneet, ja ilmeisesti lentelevätkin sieltä. Mutta missä vaiheessa saan pyörän jälleen itselleni? Entä missä on avain sen lukkoon? Viimeksi mainitun ongelman takia pyörä ylipäätään päätyi siihen kuntoon, että siihen pesittiin.

Nyt kun tarkemmin miettii, niin käyttökelpoisen pyörän puute ei ole ainoa ongelma. Minullahan ei ole uimalasejakaan. Tarvitseeko elokuussa Kuusijärvellä märkäpuvun? Ei kai sentään, narubikinit käynevät ihan hyvin?

No kolmisen kilsaa juoksua sentään on sellainen, mistä selviän. Tosin en nopeasti, koska käynnistyn niin hitaasti. Toisaalta olen ehkä sitten hyvässä vedossa kaljapistettä varten…

Näköjään olen tehnyt litran tuoppiin tuttavuutta vieläpä melko lähiaikoina! Jotenkin hassusti en muistanut tuota…

Pidän kyllä oluesta, ei siinä mitään. Mutta tuon muun homman päälle, kellon raksuttaessa, ja noin paljon? Pitää alkaa harjoitella. Sikailua pelkäämättömät, lähtekää kanssani puistotreeneihin!

***

I’m about to do a triathlon called Terässika (”Ironpig”). After swimming 250 m, biking 10 km and running 3,5 km one has to drink a whole litre of beer. I love beer but…oh my.