Päivän asu sekä lisää ilouutisia

Avauduin tuossa taannoin nivusvammasta, joka ei ilmeisesti osoittaudukaan pelätyn pahaksi. Lepäsin viikon verran ja napsin puoli perhepakkausta särkylääkkeitä ja tadaa, olen melkein kunnossa!

Kävin varovasti testaamassa juoksua ja salia tänään, ja kyllähän ne onnistuivat. Ei se juoksu oikein irtoa, mutta nyt näyttää siltä, että pääsen kuin pääsenkin ainakin HCR:n lähtöviivalle. Toivon mukaan pääsen myös maaliin, mutta mitään enkkaa ei tällä kertaa taida tulla, sen verran kevään sairastelut ja vammat ovat treenausta verottaneet. Tosin lähtöryhmäni on nykykunnolleni aivan liian nopea, mutta en tajunnut vaihtaa sitä ajoissa, joten enää ei auta kuin yrittää pysytellä poissa jaloista!

Hitaudesta huolimatta voi että oli hienoa päästä treenaamaan viikon tauon jälkeen! Kannatti todella mennä, vaikka lähtö meni vaikeaksi: juuri kun astuin ulos alkoi sataa, sää oli paljon odottamaani kylmempi ja pipo unohtui kotiin. Kisahallille lasta treeneihin viedessä mietin, että josko menenkin vain salille kun pää jäätyisi ulkona. Mutta ei niin helpolla voi luovuttaa! Kokeilin ensin lapseni pipoa, mutta se ei pysynyt paikoillaan. Ehdotin pallerolle, että laitan hänen sukkahousunsa päähäni, mutta idea ei saanut kannatusta. Lopulta keksin:

Kiedoin päähäni paidan! Hähää! Ensi kerralla tavoittelen hienostuneempaa vaikutelmaa huolehtimalla ettei pesulappu vilku ulkona. Kuvassa myös uusi H&M:n treenitoppini, siis miten ihana (ja hintaa vain 9,90).

Kävipä sitten vielä niin, että kun piposta kerran oli puute, universumi paiskasi sellaisen eteeni juoksureitin varrella:

Näin tosissaan siellä vedin kun ehdin kuvata jotain pipoja.

Ja vaikka oli kylmä, niin lunta ei enää ole. Ehkä tämä kevät tästä sittenkin…

***

My injury seems to be better so I tried some running and gym, and survived both. It was freezing though and I left my beanie home which almost made me skip my run. Luckily I had an extra shirt to wrap around my head – what an outfit of the day!