Sähköhoitoa, pillereitä ja harmistusta

Kaikkeen sitä ryhtyy. Kuten nyt istumaan päivittäin vähintään puoli tuntia sähköpiuhoihin kytkettynä.

Mystisen jalkavaivani hoidossa on siirrytty keinoihin, josta en ole ihan varma ovatko ne ns. kovempia vaiko enemmän sinne huuhaan suuntaan. Fysioterapeutin suosituksesta kipua hoidetaan TNS tai tens-laitteella. Vempeleestä tulee sähköimpulsseja, jotka johdetaan itsekiinnittyvien elektrodien kautta ihon läpi. Niiden tarkoituksena on stimuloida vaurioituneen alueen hermoja ja vaikuttaa kivun tuntemukseen, ne eivät siis paranna mitään fysiologista vammaa.

Olen testaillut kahta TNS-laitetta jotka sain lainaan, toisen kunnallisesta terveydenhuollosta (näin kansalaisena) ja toisen Omronilta (näin bloggaajana). Kunnallisen terveydenhuollon tarjoama vehje on nimeltään Medema, ja se on karumpi kuin Omronin E 2 Elite Electronic Nerve Stimulator. Medemassa on mahdollista säätää pulssin taajuus ja voimakkuus, sekä tietysti päättää mihin kohtaan elektrodit iskee. Omronin laitteessa on lisäksi erilaisia ohjelmia, joista osa on eri ruumiinosille, kuten hartioille tai jaloille suunniteltua hierontaa. Jälkimmäisen elektrodit ovat paljon isommat. Kumpikin on simppeli käyttää: piuhat kiinni ja napista säädetään voimakkuus.

Medema käytössä. (Omronin näet käytössä täällä.)

Hoito tuntuu pieneltä pistelyltä – tai neuloin törkkimiseltä, mikäli laitteen pistää turhan kovalle. Tuntemus on hyvin samanlainen kuin raajan puutumisesta aiheutuva pistely, eli vissyvesi, kuten meillä kotona sanottiin. Jos Omronin laitteessa vääntää kunnolla tehoja, pistelyn lisäksi mukaan tulee raajan omaehtoista sätkimistä ja heilahtelua, mikä oli melko lievästi epämiellyttävää ja suurelta osin huvittavaa. Onko tästä sitten mitään hyötyä? On.

Kuten todettua, tens-hoito ei paranna mitään. Mutta se auttaa kipuun kyllä, minulla ihan pitkäkestoisestikin. Joillain käyttäjillä kipu lievittyy vain käytön ajaksi. Omronin hieronta-tyyppiset ohjelmat olivat myös kiinnostavia, mutta en osaa sanoa oliko niistä varsinaisesti apua, sillä minulla ei ollut testiaikana mitään erityisiä oireita muualla kuin jalassa. Ainahan hieronta ja verenkierron lisääntyminen kudoksissa on miellyttävää (niin kauan kuin teho oli maltillinen…!). Kivunlievityksen lisäksi käytin eniten ”jalkojen väsymystä ja turvotusta vähentävää” ohjelmaa, joka tuntui toimivan ainakin turvotukseen. Masiinan sanotaan auttavan myös verenkierto-ongelmissa, esimerkiksi raajojen kylmyyteen.

Semmottis vehje.

Mikäli hermoja raastava (heh) kipu vaivaa, kannattaa hermoja stimuloivaa sähköhoitoa kokeilla. Omronin lisäksi kotikäyttöisen laitteen saa esimerkiksi Clas Ohlsonilta ja terveydenhuollon laitteita myyvistä nettikaupoista. Hinta lähtee muutamista kympeistä. Tietenkään tällaisen vehkeen hankkiminen ei korvaa sitä, että kivun syyn selvittäisi ja itseään pyrkisi kuntouttamaan. Mutta kaikista toimenpiteistä huolimatta kipu ei aina häviä, ja turha siitä on kärsiä jos asialle voi jotain tehdä. Tens-hoidon etuna on myös turvallisuus ja lääkkeettömyys. Jotkut käyttävät TNS-hoitoa myös synnytyskivun lievityksessä.

Tens-hoito ei sovi sydänsairaille ilman lääkärin konsultaatiota, eikä sitä ilmeisesti suositella raskaanaoleville. Synnyttäessä ollaan kaiketi niin vähän raskaana enää, että haittaa ei ole (mutua). Muistelen myös, että ainakin vakavammat laskimo-ongelmat estäisivät laitteen käytön. Huomattavaa on, että kun elektrodit ottaa pois iholta, ne kannattaa laittaa saman tien säilytysalustaan! Itse otin ne pois kun menin hoitamaan jotain muuta asiaa välillä, ja eikö toinen elektrodi päätynyt tahmapuoli alaspäin kiinni ohjevihkoseen. Siitä ei sitten enää irrottukaan ilman massiivisia vaurioita…

Oikeanpuoleinen näyttää siltä miltä pitäisi, vasemmanpuoleisen onnistuin tuhoamaan. Käytin sitä siitä huolimatta, tuntuma oli voimakkaampi.

Katsaus jalkani tilanteeseen

Olen käynyt tsekkauttamassa kantapääni uudelleen, eri lääkärillä. Plantaarifaskiitti on todellakin ollutta ja mennyttä. Diagnooseissa on noussut esiin kantapään rasvapatjan mahdollinen surkastuma tai pikkuruinen murtuma (edellinen lääkäri). Nykyisin vaivani kulkee nimellä akillesjänteen tulehdus (uusi lääkäri). Täysin ei olla luovuttu myöskään peroneus-jänteen ongelmista (minä).

Jatkan hoitoa kolmannella tulehduskipulääkekuurilla, lääkevoiteella, venyttelyillä, hieronnalla ja nilkkaa vahvistavilla liikkeillä. Kengissä käytän pehmustetta kantapäässä tai Footbalance-pohjallisia.

Olen myös juossut kolme kertaa, joista ensimmäinen (4 km) ei aiheuttanut mitään oireita. Toinen, seitsemän kilsan lenkki sujui ongelmitta, mutta sen jälkeen jalka kipeytyi huomattavasti. Tämän kivun mentyä ohi juoksin kolmannen kerran, noin viisi kilometriä. Jalka ei oireillut lenkin jälkeen mitenkään. Että ota tästä sitten selvä!

Itse lenkkien aikana jalassa ei tunnu mitään oireita, ainoastaan pari kertaa yhteensä on häivähtänyt juilahdus, mitä tuskin edes erottaisin normaaleista juoksutuntemuksista, jollen kärppänä väijyisi joka signaalia. Lääkärin kanta tällä hetkellä on se, että saan juosta jos pystyn lenkin jälkeen edelleen kävelemään. Kuulosti hurjalta, mutta jankkasin ja jankkasin, enkä kuulemma voi aiheuttaa mitään pysyvää vammaa saati tilanteen pahenemista vaikka juoksisinkin. Ilmeisesti tässä on joidenkin kuukausien taikka vuosien jälkeen odotettavissa parantunut hoidosta huolimatta -tilanne.

Pinnaa tämä silti kiristää, ja paljon. Juoksemisen sijaan olen tanssinut ja tankotanssinut, jostain syystä kumpikaan niistä ei tunnu haittaavan. Lisäksi olen käynyt aktiivisesti salilla, mikä on ollut vähän turhauttavaa, koska pidän salitreenausta tukilajina ja nyt siitä on tullut oikeastaan pääharrasteeni. Turhautumista lisää se, että liikevalikoimani on rajoitettu: istun niissä masiinoissa sätkyttelemässä kun en pysty varaamaan painoa jalkapohjilleni.

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä en pääse juoksemaan Womens Health Halfmarathonia Tukholmaan tämän viikon lauantaina enkä edes Helsinki City Runia 10.5. Ensimmäinen ottaa päähän niin paljon että itkettää. Tukholmassa on aina ihana juosta, siellä olisi kevät ja kaikkea ja voi että miten mukavaa olisi pieni kaupunkiloma tähän väliin. Hotellin olen perunut, mutta roikun edelleen ihmeparantumisen toivossa ja ajatuksessa lentää paikalle lauantaiaamuna… No kaipa se kaupunki paikoillaan pysyy, ja johan siellä on kiva puolikas jälleen syyskuussa. Toivon mukaan olen silloin kunnossa!

***

I’m trying out TNS-treatment for my heel pain. It really does ease the pain but sadly it can’t actually heal anything.