Sohvaperuna vs. himoliikkuja Me Naiset Sportissa

Maaliskuun MN Sportissa on tosi mielenkiintoinen juttu. Kaksi parikymppistä naista, toinen tähtää juoksussa Suomen huipulle ja toinen ei treenaa yhtään, laitettiin kunto- ja kehonkoostumustesteihin. Tulos oli aika yllättävä, myös osallistujille itselleen.

Molempien pituus, paino, rasvaprosentti ja lihasmassan määrä olivat suunnilleen samat. Myös voimatasot olivat miltei yksi yhteen. Selkeää treenihyötyä näkyi ainoastaan jaksamisessa ja vaikeasti määriteltävässä ”kunnossa”. Oho. Kuten arvata saattaa, sohvaperuna oli iloisesti yllättynyt tuloksista, ja aktiiviliikkuja harmissaan. Varalan urheiluopiston testaaja Matti Jääskeläinen selitti eroa osallistujien nuorella iällä ja sohvaperunan hyvillä geeneillä.

Ryhti ja kropan muoto olivat suunnilleen ainoat erottavat tekijät.

Veikkaisin itsekin, että jos vastaava testi tehtäisiin kolmekymppisillä tai vanhemmilla koehenkilöillä, tulos olisi melkoisen eri näköinen. Toisaalta niinhän se aina on, että ihmisillä on erilaisia geneettisiä etuja ja ominaisuuksia, jotka voivat kompensoida, tai aktivoitua paljon vähemmällä harjoittelulla kuin jokun toisen kohdalla.

Vaikka minulla ei taida olla juuri minkäänlaisia etuja juuri mihinkään, olisi todella mielenkiintoista päästä tuollaiseen testiin. Aluksi siinä mitattiin kehon koostumus, 20 minuutin juoksumattotestillä selvitettiin aerobinen ja anaerobinen kynnys sekä vastamäkijuoksulla maksimaalinen hapenottokyky. Välissä otettiin verikokeita laktaattitestiä varten, hengitysilmaa mittaavalla maskilla selvitettiin perusaineenvaihdunta sekä rasvan ja hiilarien kulutus liikunnan aikana, ja lopuksi vielä hypittiin, puristettiin ja testattiin vatsa- ja selkälihasten voimaa vetokokeella. Mutta tulokset ne vasta kiinnostavatkin! Paljon treenaava koehenkilö suoriutui vatsalihastestistä heikosti, näkyvästä sikspäkistä huolimatta. Pelkään, että tuo olisi omakin tuomio…

Supermielenkiintoista oli myös se, että aktiivitreenaaja käytti energiantuottoon 67% rasvoja, sohvaperuna vain 34%. Aktiivi pystyi käyttämään rasvaa vielä anaerobisen kynnyksen jälkeenkin, kun laiskurilla alkoivat hiilarit kulua jo verrytellessä. Voikohan kroppaa opettaa tuohon, vai onko kyse synnynnäisestä ominaisuudesta?

Vielä ehdit kipaista Ärrälle hankkimaan lehden pääsiäislukemikseksi. Minä kipaisin lankakauppaan, joten pyhinä luvassa on käsityöihmisen painonhallintavinkki.

***

A couchpotato vs. an active person: An interesting article in Me Naiset Sport magazine. Suprisingly both were almost equally fit. Advantages of youth I say.