Tag: juoksu

Hyväntekeväisyyskampanja – Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry Olet ehkä jo kuullutkin Joulujuoksusta? Kyseessä on Pelastakaa Lapset ry:n hyväntekeväisyyskampanja, jolla kerätään varoja tukiperhetoimintaan. Tukiperhettä saattavat tarvita esimerkiksi yksinhuoltajaperheet ja perheet, joissa joku perheenjäsenistä on sairastunut vakavasti. Toiminta on yksi tapa auttaa perhettä ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että lapset joudutaan ottamaan huostaan. Tukiperhetoiminta on kaikille lapsiperheille avointa ehkäisevää lastensuojelutyötä.   […]

Toisin kuin monella muulla juoksun harrastajalla, minulla on vain yhdet juoksulenkkarit. Pärjään yksillä, koska en kuitenkaan pysty juoksemaan perättäisinä päivinä, joten lenkkarini ehtivät aina kuivua. Käytän niitä kesät talvet, ja tähän asti olen pysynyt pystyssä sekä välttynyt jalkaterien lämpöhalvaukselta. Mutta en ole varma olenko tyytyväinen tähän tilanteeseen, vai käytänkö vuodenajasta ja tilanteesta riippumatta yksiä ja […]

Berliinin maraton -postauksen kommenteissa nousi esiin kysymys siitä, mitä maraton vaatii ja kuka sellaisen voi juosta. No ei se hirveästi vaadi, ja vaikka sinä. Nyt kun aloitat, niin voit juosta kokonaisen jo ensi kesänä tai syksynä (ja saat motivaatiota treenata läpi talven). Itse haaveilin maratonista pitkään, jo jostain 80-luvulta alkaen. En oikeastaan tiedä miksi, kai […]

Tulevat näköjään täysin satunnaisin aikavälein nämä maanantaikatsaukset, eivätkä aina edes maanantaisin. Tällä(kään) kertaa ei ole mitenkään erityisen mairitteleva treeniviikko takana, mutta se on viikko, jolla alkoi marraskuu, ja siitä huolimatta olen tehnyt edes jotakin. Sen riemusta katsastellaan ja hiukan myös taputetaan itseään selkään: kohtalaisesti sinä vedät, olosuhteet huomioon ottaen ja sillee. Maanantai: Viikko alkoi uskomattomalla suorituksella, […]

”Maraton on kuulemma päästä kiinni”, työkaveri sanoi baaritiskillä, ”onko niin?” Hänen ystävänsä oli juossut maratonin harjoittelematta juurikaan, ja sanonut että ei siihen treeniä tarvitse vaan päätä, siis ilmeisesti tahdonvoimaa. Itse en ole koskaan ymmärtänyt muiden täysmatkan juosseiden sanomisia – tai oikeastaan jopa itsetyytyväisiä hehkutuksia – siitä, että maratonista selviytyminen olisi tahdonvoiman asia. Säännöllinen treenaaminen vaatii […]

Tässä (tuntuu siltä, että vihdoinkin, vaikka pari päivää tässä vain on mennyt) raportti Berliinin maratonilta. Luvassa on verta, hikeä ja kyyneleitä, kuten asiaan kuuluu. Varsinkin kyyneleitä. Tällä rannekkeella ei päässyt kuin yhteen laitteeseen, mutta se vuoristorata olikin sitten 42 kilometriä pitkä. Aamulla istun hotellin sängyssä syömässä jogurttia ja mysliä. Olen niin hermostunut, että lähestulkoon itken, […]

En varmasti ole ainoa, jolle on pari viikkoa ennen maratonia kirkastunut, että ei ehkä tullut treenattua tarpeeksi. Tällä kertaa en ole lainkaan niin huolissani kuin viimeksi, sillä sain juostua hiukan enemmän, ja eikö sitä nyt toisenkin kerran selviä jos yksi on takana? Treenit on nyt treenattu, mutta hermostuneen ihmisen tulee turvata johonkin, joten on taikauskon vuoro. […]

Juoksinpa taas Cooperin testin. Se oli kamalaa – kai. Ei mennyt kovinkaan pitkään kun kauheus oli jo unohtunut. Taitaa olla sama ilmiö kuin maratonin juoksemisessa ja synnyttämisessä: ei sitä kipua jälkikäteen muista. Jos muistaisi, niin ei ehkä tulisi tehtyä toista kertaa… Hyvin menneen Tukholman puolikkaan jälkeen odotin, että myös Cooper menisi helpommin ja kerkeäisin pidemmälle. […]

Perjantaina kello 17.19 seisoin Katajanokan terminaalissa lievästi hätääntyneenä. Check-in ruotsinlaivalle sulki 17.20, mutta matkaseura uupui, ja seuran myötä puuttuivat myös lähes kaikki matkatavarani. Minulla oli turistilenkkarini ja passi, ensimmäisillä tiesin voivani juosta 21 kilometriä ja toisella uskoin saavani numerolappuni vaikka lähtölupa puuttuikin. Päätin lähteä yksin. Osallistujapussukassa oli ruotsalainen Runner’s World. Sopivasti osui kannustava lause silmään. […]

Nyt on päivää vaille viikko jäljellä Tukholman puolimaratoniin enkä yhtään malttaisi enää! Odotan Tukholman puolikasta enemmän kuin Berliinin kokonaista, ehkä siksi, että puolikas on todennäköisimmin pelkkää hauskanpitoa kun taas kokonaisessa on väistämättä mukana tuskan aspekti. Tai sitten siksi, että kokonainen tuntuu vielä jotenkin kaukaiselta ja epätodelliselta. On vaikea uskoa, että yhdestä sellaisesta on jo suoriutunut. […]