Tangosta asiaa

Harmikseni en päässyt Tukholmaan viime viikonloppuna, joilloin siellä pidettiin taiteellisen tankotanssin ykköstapahtuma Pole Art. Teoriassa esitysten katsominen netistä helpottaa hiukan, käytännössä tulee kademieli, kun ei päässyt livenä näkemään. Oona Kivelä voitti Pole Art 2012 naisten sarjan, kuten myös vuosina 2009 ja 2011 . Videota oli suorastaan vaikea katsoa, sellaisen himon päästä tangolle se herättää. Kipusin eilen hiukan istuskelemaan autolautan kannella olleeseen tukipilariin, mutta ei se nyt vaan ole sama asia!

Nykymaailmanaikaan kaikki tietää tankotanssin, mutta taiteellinen tankotanssi mikähäh? Kyseessä ei ole peitenimi siihen tyyliin kun mediassa rohkea tarkoittaa samaa kuin alaston, vaan ”pole art” on tankotanssista se tanssillisempi ja enemmän ilmaisuun keskittyvä muoto ja ”pole fitness” se, jossa voima ja vaativat temput ovat tärkeämpiä, hyvin karkeasti jaettuna. Ja molemmat on ihan huikeita, paitsi katsottuna, myös itse tehtynä. Ei sen niin väliä, vaikka hienoin trikki olisi alkeistason helpoin liike ja ilmaisukyky tasoa betoniporsas, tangolla on vaan niin kivaa! Kokeile, et kadu! Paitsi ehkä sitä rahamäärää, minkä alat syytää mikrosortseihin… Puhumattakaan siitä, mikä menee säärystimiin, pikkutoppeihin, grippeihin ja tankotanssiin suunniteltuihin vartalovoiteisiin. (Niitä tosiaan on olemassa. Joku nauraa matkalla pankkiin.) Mutta on se sen arvoista!