toista ammattia opiskelemaan

Olin onnekas kun pääsin suoraan lukiosta jatko-opiskelemaan. Neljä vuotta korkeakoulussa jätti minulle tietoa kyseisestä alasta, mutta myös opintolainan ja kuluneet Kelan tukipäivät. En työllistynyt, koska en hahmottanut itsekään mitä osasin tai mitä halusin koulutuksellani tehdä. Päätin käydä lisää muutamia kursseja/koulutuksia, joista kyllä tykkäsin, mutta en saanut hyödynnettyä niitä tavoitellakseni unelma-ammattiani. Sitten kävikin niin, että aloin kyseenalaistaa mitä oikeasti halusin elämältä. Haave siitä, että tekisin jotain luovaa ja mullistavaa alkoi olla pureksittu jo niin läpikotaisin, että oli parempi heittää se roskiin.

uudet unelmat. 

Keksin sen viime syksynä. Hain yliopistoon ja luin pääsykokeisiin. En päässyt – olin niin lähellä – mutta en päässyt. Ärsyttävää tässä uudessa systeemissä on, että ei-ensikertalaisten osuus opiskelupaikoista on todella pieni. Niin pieni, että tuntuu melkein turhalta edes hakea. Etenkin, kun haluaisi päästä yhteen tiettyyn yliopistokaupunkiin. Ehkä on siis aika laajentaa hakukaupunkeja eikä lannistua!

uudestaan ensi vuonna. 

Jos pääsen ensi vuonna sisälle, tietää se ongelmia. Miten rahoitan elämiseni? Kelan tukikuukausia minulla on vain muutama jäljellä. Opintolainaakin pitäisi maksaa takaisin. Pitäisi siis tehdä töitä opiskeluiden ohella. Työ sentään minulla on jo, mutta riittääkö vähäiset tunnit? Kärsiikö opiskelu, ihmissuhteet tai koko hyvinvointi työ & opiskelu-yhtälöstä? Kokemuksia kellään? 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *