Voisin kutsua perhettämme (minä ja mieheni) Netflixin suurkuluttajiksi. Päivisin telkusta ei oikeastaan tule yhtään mitään, joten beibin päiväunien aikaan katson monesti Netflixistä jotakin sarjaa tai sitten jotain hömppä leffoja, joita mies ei suostu katsomaan kanssani. Moni muukin on ylistänyt Netflixin dokkari tarjontaa ja aijon nyt liittyä tähän samaan kerhoon. Mukavaa, että sisältöön on kaiken hömpän keskelle valittu myös jotakin niille harvoille hetkille kun aivot toimii ja pystyy käsittelemään jotakin muutakin kuin pelkkiä frendejä tai Sinkkiksen leffaversiota (älkää ymmärtäkö väärin nämä molemmat löytyy mun suosikeista).

Viimeisin Dokkari jonka katsoin oli nimeltään The True Cost. Kyseessä on dokumentti muodista, ihmisistä jotka valmistavat ketjuliikkeiden vaatteet ja siitä kuka todella maksaa meidän kulutustottumuksistamme.

Elokuvassa puhutaan myös pikamuodista joka on ketjuliikkeiden luoma ilmiö, jossa kuluttaja saadaan kuluttamaan aina vain lisää. Vielä muutama vuosikymmen sitten muotitalot julkistivat neljä mallistoa vuodessa, nykyisin ketjuliikkeet saattavat julkistaa 40-50 mallistoa vuodessa=Pikamuotia. Uusia vaatteita tulee kauppohin joka viikko, halvoilla ja jatkuvasti uusiutuvilla mallistoilla ihmiset saadaan houkuteltua ostamaan enemmän. Myös vaatteiden loppusijoitus paljastetaan kuvissa joissa kehitysmaiden kaatopaikoilla maatuu hitaasti tonneittain länsimaalaisten vaatteita. Järkyttävää katsottavaa.

Luonnollisesti dokumentissa isossa osassa ovat ne ihmiset, jotka tekevät ketjuliikkeiden vaatteet. Palkka on minimaalinen ja samoin myös työturvallisuus, ihmisoikeusrikkomukset ovat siis arkipäivää. Länsimaissa luonnollisesti ajatellaan, että näillä ihmisillä olisi mahdollisuus valita missä he työskentelevät, no todellisuudessa asia ei ole ihan näin. Myöskään ketjuliikkeiden ns. vastuulliset vaatemallistot eivät oikeasti olekkaan niin vastuullisia. Periaatteessa siis meitä sumutetaan aika tavalla ja suurin osa ihmisistä ei tajua sitä.

Dokumentti todella saa miettimään omia kulutustottumuksia ja sitä millaisen maailman me oikeasti jätämme perinnöksi.Itseensä meneminen on aina vähän ahdistavaa, itse ainakin tunsin dokkaria katsoessani syyllisyyden piston lihassani. Kaapissa kelluu tälläkin hetkellä ainakin yksi paita jota en ole koskaan käyttänyt. 

Lapsen saamisen jälkeen olen kyllä huomannut muutoksen kulutustottumuksissani. En osaa sanoa, että kulutanko vähemmän, mutta ainakin kuluttan eri asioita kuin ennen. Myös koska rahaa välttämättömyyksien jälkeen jää kotiäitinä vähemmän ei sitä oikein voi kuluttaa ”turhakkeisiin”. Yritän myös aina pohtia kaupassa, että tarvitsenko tätä todella? Haluaminen ja tarvitseminen kun ovat kaksi eri asiaa ja tämän oivaltaminen on joskus hankalaa.

Leffalta löytyy kattavat nettisivut joilla on paljon lisää infoa ja mm. mielestäni hyvä opas järkevään kuluttamiseen. Kannattaa vierailla siellä jos aihe kiinnostaa.

The True Cost- nettisivut

Hannekin pohti näitä asioita täällä

-Katri