En ole missään vaiheessa millään tavalla salaillut läheisiltämme sitä, että olen välillä todella väsynyt. Poikanen hereilee useamman kerran yössä ja syö vieläkin tissiä öisin (tiedän ettei tarvitsisi, mutta ei ole ollut voimia tissistä vierottamiseen). Tilanne on ollut tasaisen tappava jo jonkin aikaa, on ollut huonompia jaksoja esim. hampaiden tullessa tai silloin kun Poikanen on kipeänä, mutta pisin unijakso vuoden aikana on varmaankin joku yksittäinen viisi tuntinen. 

On päiviä, jolloin ajatus kulkee hieman kirkkaammin, mutta sanoisin että suurimpana osana päivistä käyn melkoisen hitaalla. Olen aina nauttinut hemmotelusta ja olen ottanut itselleni rutiiniksi kerran viikossa pienen hemmotteluhetken. Olen huomannut, että odotan tätä pientä piristystäni nykyisin todella paljon… pienet ilot. Toteutan hemmottelu rutiinin yleensä iltaisin Poikasen nukkumaan menon jälkeen tai sitten päiväunien aikana. 

Yleensä keitän itselle kupin kahvia (illalla teetä), laitan kasvonaamion ja nautin hiljaisuudesta. Isukin ollessa kotona olemme sopineet, että tällöin minulle ei puhuta vaan saan olla ihan rauhassa. Mies kuitenkin katsoo perääni sen verran etten nukahda sohvalle naamion kanssa (on joskus tapahtunut, siinä sai sohvatyynytkin mutanaamion), tämän jälkeen olo on yleensä hiukan freesimpi ja jaksaa taas valvoa kun on sellainen olo että on panostanut itseensä.

Viimeisimpänä testissä oli Garnierin Sheet mask eli siis rättinaamio, joka toimi todella hyvin. Plussana rätin mukanaan tuoma komiinen elementti. Mutta kaikella vakavuudella iho oli pehmoinen vielä pari päivää myöhemmin. Mami näyttää tälle peukkua.

– Katri