Hammasluku tänään: 6! Ensimmäiset tuli 3,5kk:tta sitten ja lukua on kasvatettu joka kuukausi kahden nakuttimen sarjoissa.

Jokaista hammasta on juhlittu, koska pipanan hymy on niin valloittava kun leuasta paistaa pienet nököhampaat. Äidin sydän sulaa!

Onneksi lapsi on niin suloinen hampaineen sillä: yöllä herätään n. 12 kertaa, vain tissi kelpaa rauhoittumiseen ja paras purulelu on tissi. Voisin väittää, että mulla on kohtuullisen korkea kipukynnys, mutta ai että (tähän paljon kirosanoja) se kun lapsi puree sattuu. Pari kertaa on tullut itku ihan suorilta käsin ja vertakin on tullut. Kahden alahampaan kanssa pärjättiin vielä ihan ok, koska jäivät imettäessä kielen alle. Mutta kun ylähampaat tulivat, miestäni lainaten: ”RIP maman tits”.

Ongelma pahenee aina kun uusia hampaita tulee ja helpottaa kun ei enää niin paljoa kutise. Imetys on välillä niin tuskaisaa muutenkin, joten tämä on vallan ihanaa. Toki beibi ei tee sitä tahallaan, mutta on kovin eksoottista imettää kahvilassa kun yhtäkkiä ilmoille kajahtaa ”aiperkelejumalata”- kiljuhuuto. Luonnollisesti myös lapsi usein säikähtää ja alkaa itkeä. Pahamieli molemmille taattu. Mitäpä sitä äiti ei lapsensa eteen tekisi. 

Ainiin jos ei tullut selväksi, meilä siis takana 1,5h lohtutissi-sessiot. This is how I feel now:

– Katri tissit verillä ja Alepan kassit silmien alla.