Viime yönä nukuin ensimmäisen kokonaisen yön heräämättä kertaakaan lähes vuoteen. No oikeastaan yli vuoteen koska jo raskauden puolivälissä heräilin jatkuvasti ja nukuin todella huonosti. 

Poikanen oli yökylässä mummolla ja ukilla. Hoitopäivä oli jo ennalta suunniteltu, mutta yökylästä oli puhuttu tyyliin: ”katsotaan sitten jos…” Mummo ja ukki ottaa Poikasen luokseen aina todella mielellään ja Poikanen on niiiiiin onnellinen isovanhempien jakautumattomasta huomiosta. Painiskelin pitkään itseni kanssa, että voinko jättää pojan yön yli hoitoon. Toisaalta järkeni huutaa: ”Tarvitset lepoa nainen!” ja toisaalta äidin mielenvikainen sydän sanoo ”Ei!” … äidin mielenvikainen sydän ei perustele, se tuntee. Se tuntee riistävää rakkautta silloinkin, kun keho on niin väsynyt ettei osaa enää ripustaa pyykkejä ja unohtaa kesken lauseen mitä olit sanomassa. 

Päätin kuunnella järkeäni. Pakkasin lapselle varmuuden vuoksi yökamppeet mukaan mummolaan ja sovittiin, että jos tulee ongelmia he tuovat Poikasen kotiin. Oloa helpotti kun sai säännöllisin väliajoin viestejä joista päätellen Poikasella oli hauskaa. Aamulla soiteltiin ja yö oli mennyt hyvin. Ei tästä varmasti tule ainakaan vielä tapaa, mutta ehkä yökyläilyä voidaan hiljalleen harjoitella silloin tällöin. 

No mutta miten äiti ja isi sitten hulluttelee silloin kun lapsi on hoidossa? Siivoavat ja koomaavat kotona. Wuhuuu villiä!! Kumpikaan meistä ei jaksanut tehdä mitään tai lähteä minnekkään. Tilattiin ruokaa ja katsottiin 2 leffaa ja näin oli äärimmäisen hyvä. Ajatus siitä, että oltaisiin kreisibailattu ja tänään krapulaisina ja väsyneinä jatkettu lapsiarkea… ööööö, ei kiitos. 

24h ilman Poikasta sisälsi:

• Siivotun asunnon ja pyykinpesua
• 2 leffaa ja pussillisen Lakua ja Ruislastuja
• Lucky Bastard hampurilaisen. Hamppari oli hyvä, ranskalaiset paremmat
• Kokonainen yö unta poikasen peitto kainalossa (koska tuli hullu ikävä)
• Laiska aamupala joka voitiin kaattaa pöytään, koska ei tarvinnut varoa, että joku heittelee lautaset lattialle

Nyt odotetaan kuumeisesti jo lapsukaista takaisin kotiin, jotta voidaan hukuttaa hänet halauksiin. Vaikka oli mukava rentoutua kaksisteen tänään on molemmilla jo kova ikävä pientä. Eiköhän näillä unilla taas jaksa vähän aikaa.