Joulunodotuksen taikaa
On paljon ihmisiä, jotka odottavat joulua miltei puoli vuotta, kuuntelevat joululauluja jo juhannuksena ja joilla on kaikki joululahjat valmiina jo kuukausia ennen itse joulukuuta. En ole tainnut olla sellainen kai koskaan, vaikka kovasti kadehtinut näitä kyseisiä henkilöitä. Joulun tuoksuisia ympäri vuoden, kun itse joulussa on kaikin puolin niin paljon taikaa.
Sitä Joulussa tosiaan on, taikaa. Keräännytään yhteen, syödään yhdessä, nautitaan vain yhdessä olosta ja fiilistellään kaikkea kivaa, mitä Joulupukki on tuonut. Kaikille joulu ei ole kuitenkaan niin ruusuinen. Niin viime vuonna kuin tänäkin, olen kuitenkin seurannut Jouluapua-ryhmää Facebookissa. Ihanaa, että on ihmisiä, jotka välittävät ja antavat sen muille, minkä pystyvät. Haluaisin nostaa vielä hattua niille sadoille avun hakijoille, jotka lähtivät kirjoittamaan sähköpostia Jouluapuun. Aina avun hakeminen ei nimittäin ole helppo asia, oli kyse niin Joulun tuomisesta (ja sen tosiasian hyväksymisestä, ettei itse voi sitä saada sellaiseksi, mitä toivoisi) tai muun avun hakemisesta. Välillä se vaati vain sen, että kysyy apua, toisinaan enemmän.
Mutta jokainen apua hakeva joutuu ensin astumaan sen tietyn askeleen oman ylpeytensä yli. Sitten toisinaan, avun pyytäminen on kovin helppoa. Siihen vaikuttaa varmasti niin se, mistä asiasta on kysymys, keneltä apua on kysymässä ja niin eteen päin.
Tämän vuoden ensimmäisiä joululahjoja sain tällä viikolla. Sain soiton keskellä päivää, että olisi mahdollisuus mennä kuuntelemaan Ylioppilaskunnan Laulajien konserttia. Konsertti oli jotain, mitä olin odottanut pitkään. Halusin kovasti mennä, mutta (ja tähän lisää kaikki monet syyt, mitä opiskelijaporukka voi koskaan konserteista sanoa) kavereiden kanssa. Soitto mahdollisti minulle liput konserttiin, jonne menin kaverin kanssa. Se jouluinen fiilis siellä.. Tosiaan, vasta siellä aloin todella odottaa joulua tänä vuonna. 🙂 Se ei voi tulla liian nopeasti tänä vuonna! Istuin myöhemmin miettimässä, että ehkä minustakin voisi tulla Joulu-ihmisiä. Se on niin taianomaista, että siinä mielellään eläisi kauamminkin.