Maalaismorsian

Ei sentään. Ostin tässä taannoin Vilasta valkoisen pitsimekon (dreamy, absolutely dreamy) vaikka olen aikaisemmin nähnyt sellaiset seuraavina:

– tyylikkäinä

– rohkean naisen tietynlaisena merkkinä, koska: 

– valkoinen -> likaiseksi helposti ja nopeasti, vaikea pestä ja huoltaa hyvin

– pitsimekko -> söpö, mutta helposti aika country-mainen ja maalaisfiilis mukana

– valkoinen pitsimekko -> helposti viittaus hääpukuun (Tai Lauren Conradiin).. mutta oikeasti, valkoinen mekko, oli se pitsinen tai ei – hääpuku. 

Eli entisen logiikkani mukaan vain rohkea ja itsevarma nainen on pitänyt valkoista mekkoa päällä muutoin kuin omissa häissään. 

Häitä ei ole tiedossa, enkä oikein tiedä mitä tässä välissä on tapahtunut. Muuten kuin se, että katsoin peiliin kokeiltuani valkoista pitsimekkoa ja tunsin sen omakseni. Hassua muotoilla asiaa noilla sanoilla kieltämättä. Kuulostaa hieman shopaholic-meiningiltä.

Peilistä katsoi takaisin rohkea ja itsevarma nainen, joka pistää mekon vaikka treffeille tulevaisuudessa. Joka sanoo, että screw it ja asustaa sen omalla tyylillään. Joka käyttää kylläkin essua, jos kokkaa mekko päällään. Tai ylipäätään, se essu on käytännöllinen asia olla päällä kokatessa. 

Mistä sitten nimitys maalaismorsian? Mietin mekon ostamisen jälkeen, mitä laittaa päälleni treffeille. Olin juuri ostanut mekon, täysin innoissani vaatekappaleesta, päivä oli kuitenkin sateinen ja olisin aika varmasti pistänyt kumisaappaat jalkaan. Pohdin asiaa ääneen kaverille, joka kommentoi (tietämättä treffeistä kylläkään, onneksi) asun kuulostavan hyvin maalaismorsian-meiningiltä. Nauroin pitkään. Loppupeleissä en pistänyt asua treffeille päälle, en kylläkään kyseisen lausahduksen takia. Niin mekko kuin kumisaappaat saivat jäädä kotiin sillä kertaa.