Sitä puuttuu kai täältäkin suunnalta välillä. Juttelin tänään tosi kivan tyypin kanssa, ja keskustelun aikana selvisi sitten myös se, ettei henkilö ollenkaan muistanut yhteisiä juhlia (joissa oikeastaan tavattiinkin) vuosi sitten. Henkilökohtaisesti ne juhlat oli minulle puolestaan käänteentekevät, huikeat juhlat, joista muistaa paljon ja joita on myös muisteltu paljon hyvällä fiiliksellä. Sellaiset juhlat, joista jäi itselle paljon ja joiden ympärillä pyöri kaikki hetken.

Jäin miettimään keskustelun jälkeen hetkeksi omaa reaktiotani siihen, kun kaveri mainitsi, ettei oikein muista juhlia varsinaisesti: olin hämmentynyt. Kenties sille, että minulle ne taisivat vielä hetki sitten tarkoittaa jotakin suurempaa. Ja ajatus siitä, että toiselle ei, tuli itselle jotenkin puun takaa. Vaikka tietysti se menee niin. Sitä ei vain ollut suhteuttanut asioita oikeisiin mittasuhteisiin niin ehkä omalta kantilta kuin muidenkaan. 

Nyt tuli todella hämmentävää ja epämääräistä tekstiä, mutta kyllä sen fiiliksen tietää. Toinen samankaltainen tilanne saattaisi olla, jos on ollut treffeillä jonkun kanssa. Myöhemmin kuulee, että tälle toiselle se on ollut todella suuri asia ja omalla kohdalla oli jäänyt enemmän njah-fiilis. Hyvä siinä sitten olla hämmentyneenä esittämässä että tietysti oli hieno asia ja tärkeää että mentiin. Varmastihan toinen sen näkee, miten asia todellisuudessa on, varsinkin jos siihen jäätyy hetkeksi aluksi pohtimaan, että mitä hittoa. Viimeistään siitä, että ei voi tosiaankaan kuulostaa todella vakuuttavalta sellaisessa tilanteessa. 

Ajoin bussilla himaan pää täynnä ajatuksia siitä, että mitä jos. Jos en olisi mennyt juhliin. Tai mitä jos olisin istunut toisessa pöydässä. Tai mitä jos en olisi koskaan jäänyt jatkoille. Mitä jos en olisi koskaan laittanut viestiä ja kysynyt. Mitä jos multa ei ois tänään kysytty, että seurustelinko henkilön kanssa. Mitä jos..

Mitäs jos mua ei ois koskaan Friendzonattu?

Päätin sitten, että mitäs jos mä lopetan jossittelun ja jatkan elämää tyytyväisenä siihen tosiasiaan, että varmasti opin jotakin tästä kaikesta. Ehkä se friendzonauskin tekee hyvää. Ehkä mä vain ymmärrän sen pian, kohta, heti kun kurkkaan nurkan taakse. 

Joten. Täällä päin voisi olla kiva saada tässä vaikka joululahjaksi kilo suhteellisuudentajua. Sitä kun ei grammoissa olisi tälle neidille läheskään tarpeeksi.