Ennakkoluuloista

Viime päivinä minua on mietityttänyt ennakkoluulot ja stereotypiat. Aihe nousi esiin kun tapasin sellaisen ylimielisen hyvin paljon Suomea vähättelevän ruotsalaisen. Vaikka itsekin viljelen leikilläni niitä ”Ruotsissa on kaikki paremmin” -kommentteja (nyt tajuan pönkittäväni tällaista turhaa vertailusuhdetta), kyllä se vähän satutti kuulla päin naamaan lauottuna valikoituja ja vähätteleviä totuuksia Suomesta.

Onhan se nyt aika selvää, että Ruotsissa ei ole mitenkään ”cool” olla suomalainen. Meitä tilapäismuuttajia (onko tämä edes sana?) on täällä paljon, ja mielikuvia leimaa stereotypinen isoveli-pikkuveli -suhde. Lisäksi ruotsinsuomalaiset ovat virallinen kansallinen vähemmistö ja suomi virallinen vähemmistökieli. Sama asia on romanien kohdalla. Tällä viikolla Metro uutisoi, kuinka eräs kahvila kieltäyty palvelemasta romaniasiakkaita täällä Tukholmassa. Siis mitä ihmettä? En voi käsittää tällaista jaottelua ja syrjintää. Mitä jos (ruotsin)suomalaisia kohtaan käyttäydyttäisiin samalla tavalla? Ihan yhtälailla vähemmistöä täällä ollaan mekin.

Luon myös ennakkoluuloja itseäni kohtaan oman pääni sisällä. Tunnen joskus yliopistossa alemmuutta suomalaisesta aksentistani, joka leimaa ja paljastaa minut heti ulkopuoliseksi. Jaan muutaman suomalaisen opiskelijakaverini kanssa tunteen, että elämä olisi helpompaa Ruotsissa, jos olisi kotoisin jostain muusta (Euroopan) maasta kuin Suomesta ja ei välttämättä edes osaisi ruotsia. Kuulen kadulla juopon puhuvan suomea ja häpeän. Ajattelen, että minut assosioidaan välittömästi tuohon laitapuolenkulkijaan. Missä määrin ennakkoluulot siis ovat itse luotuja ja missä määrin ne tulevat ympäröidystä yhteiskunnasta?

Kaiken tämän jälkeen on todettava, että en siis varsinaisesti ole kohdannut syrjintää. Sen sijaan elämässäni on ihmisiä, jotka ymmärtävät, että olen ihan yhtälailla tasavertainen, vaikka en aina pystykään ilmaisemaan itseäni täydellisesti vieraalla kielellä. On ihmisiä, jotka arvostavat sitä, että yritän parhaani ja olen muuttanut vieraaseen maahan omien unelmieni perässä. On ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista, eivätkä vähättele naapurimaataan. On siis ihmisiä, jotka näkevät toiset ihmiset tasavertaisina huolimatta heidän juuristaan ja taustoistaan. On hyviä ihmisiä.

Palattakoon vielä tähän kohtaamiseen ruotsalaisen kanssa. Eipä hän tiennyt kenen kanssa alkoi juttua haastamaan, ja mikä pahinta virheellisiä historiallisia faktoja levittämään. Vastauksena annoin hänelle luennon Suomen historiasta. Läpi käytiin mm. suomen kielen synty ja vaikutteet, Ruotsin ja Venäjän vallan aika, itsenäistyminen ja kysymys Ahvenanmaasta. Erosimme ihan ystävällisissä merkeissä.

Vaikka mistään vakavammasta ei siis ollutkaan kyse, haluan vielä loppuun viljellä pari kliseetä yli tämän Suomi-Ruotsi tapauksen: monikulttuurillisuus on rikkaus ja tasa-arvo ihmisoikeus.