Kirjoitin tämän jo kommentiksi toisen kirjoittajan palstalle, mutta päätinkin julkaista sen myös täällä:

”Mietin, minkälaisia motivaatiovinkkejä voisin antaa sinulle, kun itse törmäsin tuohon samaan dilemmaan noin vuosi sitten. Ehkä omalla kohdallani, ei siis välttämättä toimi muille, tärkeimmät keinot ovat seuraavat:
1. Kuulostelu: Onko minulla tänään hyvä olo?
-Johtopäätös, jos oloni ei ole hyvä, mikä tekisi siitä huomenna paremman, EI niin, että mikä sai oloni huonoksi. Taaksepäin katsominen alkaa suruttaan väkisin ja menneisyys meni jo.
2. Frendien Phoeben ohje hoikkaan ulkomuotoon: ”syön vain kun on nälkä”
-Johtopäätös, itse söin usein pahaan oloon. En mitään mättöä, vaan aivan tavallista ruokaa tai hedelmiä tai rahkaa, mutta yksinkertaisesti liikaa. Sain addiktoivan tunteen siitä täyteyden olosta. Nyt pyrin saamaan saman kivan tunteen siitä, että ähky ei ole vallannut kehoani shokkitilalla.
3. Rentous: Jos tänään syön vähän herkkuja, niin mitä sitten.. Otan toisella aterialla vähän kevyemmin. Kuitenkin ihmisen tarvitsee syödä 7000 kcal lihoakseen 1 Kg:n verran, joten siihen määrään saa syödä aika monen monta suklaalevyä tmvs.
4. Liikunnan määrä on pidettävä kohtuudessa:
Liika liikunta vie energiavarantoja paljon, jolloin väsymys iskee ja palautumiselle ei jää aikaa. Lopputuloksena on energian paikkaaminen ruoalla, jolloin mennään ojasta allikkoon.

Tällaisia itse pyrin toteuttamaan. Paino ei ole vuodessa pudonnut merkittävästi, mutta selluliitti on vähentynyt paljon ja lihasmassa kasvanut. Kohtuus kaikessa :)”