Kuka olen? Instagram-seuraajat kysyvät ja mie vastaan!

Kun annat Instagram-seuraajillesi vapaat kädet kysyä ihan mitä vaan, niin kysymykset voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia. 😄Halusin siis tehdä Get to know me -tyyppisen postauksen tänne Lily.fi:n puolelle, jonne olen hiljattain siirtynyt bloggerista. Ja totta kai haluan kertoa myös teille, että kuka täällä ruudun toisella puolella kirjoittaa! Käyn tässä postauksessa läpi kysymykset, joita seuraajiltani sain Instagramin puolella.Olen yhdistänyt samanlaiset kysymykset, mutta yhtään uniikkia kysymystä en jättänyt pois! Lukaise, millaisia helmiä joukkoon mahtui!

1. Jos taskun pohjalta löytyis 10.000€ lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen, niin minne lahjoittaisin rahat? Tähän tiesin heti vastauksen sen suhteen, että minkä tyyppiseen asiaan rahat lahjoittaisin: ne menisivät eläinten suojeluun. Minun ei tarvisi edes miettiä tätä kahta kertaa. En osaa tarkalleen sanoa, mihin yhdistykseen, mutta uskoakseni jonneki ulkomaille. Esimerkiksi eläinten lisääntyminen on joissakin maissa aivan valtava ongelma ja niitä pitäisi pystyä kastroimaan, jotta ne eivät lisääntyisi enempää valmiiksi huonoihin olosuhteisiin. Mulle  ulkomaanmatkat ovatkin yhden asian osalta usein painajaisia kohteesta riippuen: mulla on tosi vaikeaa käsitellä eläinten kurjuutta ja minun pitäisi saada ruokkia ja pelastaa ne kaikki. Mulla on sydän särkynyt niin monta kertaa eläinten kanssa, että haluaisin mielelläni tehdä jotain konkreettista niiden hyväksi. Olen tällä hetkellä WWF:n kuukausilahjoittaja (kohteena Saimaannorpat), mutta olisi ihana auttaa eläimiä myös muilla tavoilla.

2. Ikä: Oon joulukuun lapsi (horoskoopiltani jousimies) ja täytän tänä vuonna 30 vuotta! Aika siistiä, siirryn virallisesti toiseen ikäkategoriaan (30+). Mulla tuli heti mieleen Sinkkuelämän Samanthan letkautus ”Honey, welcome to my box!”. Fun fact: minun pikkusisko on muuten paria päivää vaille tasan 20 vuotta nuorempi kuin mie.❤️

3. Asuinpaikka: Tikkurila. Muutin Etelä-Suomeen kumppanini (ensi kesänä tulevan vaimoni) ja kahden puudelin kanssa kolme vuotta sitten. Näitä karvapalloja näkyy minun Instan puolella välillä, ne on kuin lapsia meille ja erittäin isossa roolissa meidän elämässä! Ollaan molemmat Lapista kotoisin, joten tähän Vantaalle oli turvallista ja kotoisaa laskeutua! Olen asunut aiemmin Torniossa, Haaparannalla ja kävin opiskelemassa Jyväskylässä.

4. Koulutus ja ammatti: Olen koulutukseltani liiketalouden tradenomi, erikoistuin myyntiin ja markkinointiin. Kun koulussa henkilöstöhallinnon kurssilla laskettiin ylityökorvauksia, lomia yms. työsuhdeasioita sanoin, että ”no tätä mie en ainakaan halua ikinä tehdä”. Sanomatta paras, sillä nyt on henkilöstöhallinnossa töissä ja viihdyn ihan super hyvin!

5. Mikä on työssäni parasta ja mikä pahinta? Henkilöstöhallinto (HR) on tosi monipuolinen ala ja se on minusta ehdottomasti sen parhaita puolia. Vaikka työ on osaltaan rutiininomaista, ei yksikään päivä ole oikeastaan samanlainen. Aina löytyy uusia asioita, joita täytyy selvittää, sillä työsuhteen elinkaareen mahtuu ihan mieletön määrä asioita. Minun tämänhetkisessä työpaikassa parasta on ehdottomasti se, että saan tehdä henkilöstöhallinnon töitä ja mulla on ihan super kivat työkaverit! Pahinta on ehkäpä se, että joskus työkuorma kasvaa todella isoksi ja tuntuu, että työt ei lopu tekemällä – tämä on varmaan monelle tuttu tunne! Mutta itse pystyn aika hyvin erottamaan työn ja kodin, enkä yleensä murehdi työasioita enää sen jälkeen, kun en ole työkoneen ääressä. Mulle on tosi tärkeää pystyä palautumaan töistä ihan terveydellisistäkin syistä. HR:stä puheen ollen, totteko nähneet sen elokuvan ”Firman pikkujoulut (Christmas Party)”, jossa on esim. Jennifer Aniston, Kate McKinnon ja Jason Bateman? Siinä leffassa on kyllä niin kärjistetty kuvaus henkilöstöhallinnosta, että nauroin kaksin kerroin. Tässä yks hauska klippi firman HR-päälliköstä! Minusta tämä oli hyvä leffa, suosittelen!

6. Haaveet ja tavoitteet: Minun suurin haave olisi varmaan se, että olisin jatkossakin onnellinen, kuten olen nytkin ollut. Mulla on ihana perhe ja läheiset. Vaikka olen tähänastisessa elämässäni kohdannut monta suurtakin surua, niin niistä on selvitty ja selviydytään parhaillaan.

Haaveilen myös usein, että olisin terveempi fyysisesti kuin mitä nyt olen. Minulla onneksi ei ole kuin krooninen migreeni, jonka kanssa voi elää, mutta aikalailla kapuloita rattaisiin sekin osaa heittää! Olen sairastanut kroonista migreeniä nyt viitisen vuotta (migreeniä 10-vuotiaasta asti) ja se on vaikuttanut elämääni kuitenkin monella tavalla ja vaikuttaa edelleen.

Mulla olis vaikka kuinka paljon muitakin haaveita, mutta jotta tämä postaus ei täyttyisi niistä, niin siirryn tavoitteisiin! Minun tavoitteena on työn näkökulmasta katsottuna edetä ja kasvaa työntekijänä ja olla jonain päivänä se rautainen HR-ammattilainen, joka on ollut tähtäimessä ja josta olen alunperin haaveillut. Aina voi kehittyä ja mielestäni käytännön työstä oppii ihan äärettömän paljon.Toinen puoli minusta vetää kosmetiikan ja meikkaamisen puoleen, mutta ehkä jonain päivänä pystyisin yhdistämään näitä kahta intohimoa! Bloggaaminen on rakas harrastus mulle ja nautin siitä aina yhtä paljon.

Oman henkilökohtaisen elämän näkökulmasta tavoitteenani on säilyttää sisäinen tasapaino ja onnellisuus, vaikka välillä elämä heitteleekin pitkin seiniä ja mieli menee sen mukana suuntaan ja toiseen. Kun kuitenkin tietää kuka on, luottaa siihen ja tietää, millaista elämää haluaa elää, niin se helpottaa säilyttämään tasapainon. Kyllä minunkin henkistä tasapainoa on koeteltu kovastikin ja se on hakenut paikkaansa, mutta viime vuosina on tuntunut, että se on vihdoin löytänyt paikkansa. Tavoitteenani on myös olla hyvä ihminen ja käyttäytyä muita kohtaan niin kuin haluaisin minua kohtaan käyttäydytään. Tässä kohtaa perheenjäsenet varmaan naurahtavat ääneen, sillä olen aika temperamenttinen persoona, saatan kuohahtaa ja sanoa herkästi mielipiteeni, vaikka sitä ei kaivattaisi. He kuitenkin tietävät, että tarkoitusperäni on yleensä aina hyvä, ilmaisen asian vain liian Tiitumaisesti. 😄 Tässä temperamenttisuudessa minua on auttanut ihan mielettömän paljon tärkeä oppi, jonka rakkaat mummoni ja tänä vuonna edesmennyt pappani on opettanut meille: muista aina kiittää, pyytää anteeksi ja myös antaa anteeksi. Olin pienenä varsinainen Pikku-Myy, melko kovapäinen ja pippurinen. En esimerkiksi millään meinannut pyytää anteeksi vuotta vanhemmalta tädiltäni, jos olin hänelle jotain väärää tehnyt tai ilkeillyt. Mummo ja pappa kuitenkin ”pakottivat” pyytämään anteeksi halauksen kera ja samoin piti aina antaa anteeksi, kun toinen pyysi. Ai että minua silloin ärsytti pyytää anteeksi, kun en olisi halunnut! Tätä kuitenkin toistettiin niin kauan, että siitä loppujen lopuksi jäi tapa, jota ilman en nyt voisi edes elää. Mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä enemmän tajusin sen merkityksen. Olen tästä kaikesta ihan super kiitollinen.

7. Miksi siirryin bloggaamaan Lily.fi-portaaliin? Olin haaveillut WordPress-blogipohjaan siirtymisestä jo jonkin aikaa siihen saatavien lisäominaisuuksien vuoksi, jotka auttavat esimerkiksi selkeiden postausten kirjoittamisessa. Tiesin, että Lilyssä on WordPress ja täällä kirjoittaa moni seuraamani bloggaaja, joten tänne Lilyn hellään huomaan siirtyminen tuntui turvalliselta vaihtoehdolta. Olen myöskin melko ”tuore” bloggaaja, joten koin siirtymän tässä vaiheessa vielä helpoksi. Olen viihtynyt täällä tosi hyvin ja nauttinut lukea näin helposti monia loistavia postauksia! Vanha blogini postauksineen on vielä auki, pääset blogiin tästä.

8. Jos sun pitäis valita joku mies, jonka kanssa haaksirikkoutuisit autiolle saarelle, niin kuka se olisi? Jos pappani olisi vielä täällä, niin en miettisi tätä kahta kertaa – olisin pärjännyt saarella vallan loistavasti hänen kanssaan. Ei ollut montaa asiaa, jota pappa ei olis osannut tehdä! Ruuanlaitto ei ehkä ollut hänen suurin vahvuus, vaikka hän tekikin ihan älyttömän hyvän hirvikäristyksen. Mutta nyt joudun vastaamaan, että Antti Tuiskun (kevyt ääripään vastaus 😄). Antti on myös Lapista kotoisin ja puhuu ihan samalla tavalla minun kanssa. Voitais ”mie sitä” ja ”mie tätä” saarella ihan rauhassa.  Antti pärjäis varmaan hyvin eräilemässä ja osais toimia siellä – varmaan paljon paremmin kuin mie! Luulen, että meillä vois tietyllä tapaa olla paljon yhteistäkin juteltavaa. Ainakin tällainen olo mulla tuli, kun kuuntelin Antista kertovan kirjan äänikirjana talvella ja mitä olen hänen elämäänsä ja juttujaan seurannut. Minusta puuttuu tuo urheilukärpänen, joka Antissa asuu, mutta mieki oon hiihtäny pienempänä paljon, jopa kilpaa! Ehkä Antti vois samalla olla minun Personal Trainer. Lukitsen siis tämän vastauksen.

9. Milloin aloitin meikkaamisen? Minun äiti on ollu aina kova meikkaamaan ja pääsin tutustuun hänen meikkipussukkaan jo melko nuorena. Ala-asteella aloittelin kokeilemaan äitin meikkejä ja olen kyllä siitä asti tykännyt meikeistä. Ehkä yläasteella meikkaaminen alkoi olla päivittäistä, toki aika pienissä määrin; puuteria, kajaalia ja ripsaria. 😄 Mitä muuta sitä nyt olis edes tarvinnut!

10. Mikä tulee sitä suuremmaksi, mitä enemmän sitä otetaan pois? Haha, mietin tätä oikeasti töissä ääneen.Tiedätkö sie tähän vastauksen? Ihan hulluja juttuja itellä pyöri mielessä, kunnes kollega googlasi, että kuoppahan se kasvaa suuremmaksi, mitä ennen siitä otetaan pois. Rehellisyyden nimissä: ei käynyt mielen vieressäkään! Toinen työkaveri vastasi, että ilo. En ehkä ihan päässyt siihen ajatukseen kärryille. 😄 Kenen ilo kasvaa, jos sitä otetaan pois? Ainakin ilmeisesti minun kollegan!

11. Mitä sävyjä vierastan silmämeikissä? Ruskeita. En edes tiedä, mistä tämä johtuu, mutta sitä en yleensä valitse luomiväripaleteista. Käytän kyllä paljon tietyllä tapaa rusehtavia sävyjä, mutta puhdasta ruskeaa en suosi. Tykkään siitä kuitenkin muiden silmissä tosi paljon.

12. Noloin juttu, joka mulle on tapahtunut: Näitä olis varmaan tosi paljon ja kaikkia ei edes kehtaisi julkisesti kirjoittaa tai sanoa ääneen. Olen nolannut itseni elämäni aika USEITA kertoja, mutta onnellisesti unohtanut suurimman osan. Ne tulevat sitten mieleen joskus yömyöhään, kun ei saa unta. Käykö kellekään muulle näin?

Yksi mieleen tuleva nolo juttu oli, kun ala-asteen uskonnonopettaja kirjoitti koevastaukseeni, että ”höpö, höpö Tiia-Maria”. Olin ilmeisesti vähän värittänyt Raamatun tarinoita! Olis hauska nähdä tuo vastaus, että mitähän oikeasti olin siihen kirjoittanut. Toinen paljon paljon pahempi oli eräs työhaastattelu, jossa kävin nuorempana. Haastattelutilanteessa ei ollut mitään juomista tarjolla, eikä mulla vesipulloa. Siinä kaiken jännityksen keskellä kuivasi suuta niin paljon, että puhuminen oli loppuvaiheessa aivan kauheaa, kun huulet tarttuivat hampaisiin kiinni. Onneks en nähny itteä peilistä silloin!

13. Miten kuvailisin itsehillintääni herkuttelun suhteen? Tätä on tosi helppo kuvailla, kun sitä ei juurikaan ole. 😄 Oon aivan käsittämätön karkkihiiri. Siis jättäisin mieluummin ruuan syömättä ja söisin vaan karkkia! Tässä suhteessa oon siis ikuinen 6-vuotias. 90% ajasta onnistun kuitenkin arkisin välttämään karkin ja herkuttelen sitten viikonloppuisin, mutta tämä edellyttää että kotona ei ole mitään herkkujuttuja. Ne ei nimittäin säily tuolla kaapissa, jos tiedän niiden olemassaolosta. Maanantaina puolisoni serkku toi suklaakarkkipussin käydessään kylässä ja ajattelin, että no nyt en noita syö. Tuli tiistai ja tuo pussi aukesi samalla, kun aloin kirjoittaa tätä postausta! Ei se siis säilynyt edes viikonloppuun.

14. Jos minun pitäisi loppuelämäksi luopua jostain herkusta, niin mikä se olisi? Tämä on yllättävän helppo mulle, koska on olemassa yksi melkeinpä kaikkien rakastama herkku, josta minä en niin perusta. Nimittäin jäätelö! Syön kyllä joskus jäätelön, mutta silloinkin valitsen mehujään mieluummin. Mulla ei varsinaisesti koskaan tule sitä oloa, että ai että mulla tekee mieli jädeä. Eikö oo vähän hullua, kaikkihan rakastaa jäätelöä!

15. Lempi ihonhoito- ja meikkibrändit? Ihonhoitobrändeistä tällä hetkellä Huxley. Siinä on jo niin monta hyvää tuotetta, jota olen käyttänyt pidempään, että pystyn oikeasti sanomaan, että ne ovat hyviä. Monia uusia on kuitenkin testissä, joten tämä mielipide saattaa tulevaisuudessa herkästikin muuttua! Meikkibrändeistä mulla on kaksi ehdotonta lempparia: Kylie Cosmetics ja Jeffree Star Cosmetics. Näiden kahden brändin huulituotteet ja luomivärit ovat minun mielestä ainutlaatuisia ja huikeita!

16. Hyppäisitkö benjin, jos saisit 500€? Huh, mulla on vähän korkeanpaikan kammo! Ehkä kuitenki hyppäisin, jos joku siitä palkkaa maksais. 😄

17. Kauanko ihminen selviää jäämeren vedessä verratuna talvisen joen veteen? Tätä on kerran mietitty oikein urakalla, kun katottiin Vikings -sarjaa. Muistaakseni selvisi, että näissä vesissä ei lämpöasteeltaan ole hirveästi eroa veden pinnassa. Joten mysteeriksi jäi!

Ekstrana näiden kysymysten päälle pyysin ystäviäni kuvailemaan minua yhdellä sanalla. Tässä adjektiiveja, joita he valitsivat: avarakatseinen, auttavainen, järjestelmällinen, paskan huumorin omaava, kettutyttö, sydämellinen, siivoushullu, eläinrakas, säpäkkä ja terävä.  He ovat tietenkin täysin puolueellisia, mutta täytyy sanoa että liikutuin noista heidän valinnoista. 😄  Ihania, ootte rakkaita!

Tällaisia kysymyksiä minulle siis esitettiin ja täytyy sanoa, että näihin oli tosi hauska vastata! Kiitos kaikille kysymysten laittajille, toivottavasti saatte minusta jonkinlaisen käsityksen näiden höpötysten perusteella. Palataan taas kosmetiikkaan myöhemmin tällä viikolla!

xoxo,

Tiitu

kauneus oma-elama