Vahvat naiset

Katsoin Caitlyn Jenneristä kertovaa ohjelmaa, I`m Cait, jossa seurataan Caitlynin elämää miehestä naiseksi muuntautumisen jälkeen. Caitlyn pohti, minkälaisia ovat vahvat naiset. Aiheen tämä blogipostaus saikin siitä.

Lapsesta asti minulla on ollut ympärilläni monta ihanaa naista. Kolme isosiskoa, äiti, ja lisäksi kaksi siskojeni tyttöä ovat muodostaneet tärkeimmän naistenkehän, unohtamatta tietenkään upeita ystäviäni.

Taustoistani velä sen verrran, että isä teki vuosikausia reissuhommia, joten äiti huolehti meistä neljästä viikot. Meillä on siskojeni kanssa nykypäivään verrattuna aika isot ikäerot, joten isommat auttoivat pienempien hoidossa. Päävastuu kuului kuitenkin äidillemme. Siinäpä yksi esimerkki vahvasta naisesta. En käsitä miten äiti on jaksanut neljän tytön uhmat, puhumattakaan teini-iästä!

Vahvoista naisista puhuttaessa en voi olla mainitsematta, nyt jo edesmennyttä,  mummuani, ”mummaskaa”. Hän jäi suhteellisen nuorena leskeksi, ja hoiti yksin maatilan lisäksi kahdeksan lasta. En kuullut koskaan hänen kuitenkaan valittavan mistään. Hänen suustaan ei kuultu kuuluista sanontaa ”oli se sillon ennen vanhaan paljon rankempaa, kun ei ollut sitä eikä tätä”. Hän sanoi aina, että nykyajan ihmisillä on nykyajan ongelmat. Ei siis vähätellyt yhtään. Markat kun muuttuivat euroksi, ei mummaska jäänyt tuleen makaamaan vaan suuntasi suoraan pankkiin vaihtamaan kaikki markat euroiksi, enempää siitä numeroa tekemättä. Monta menetystä joutui mummaska kokemaan, mutta suurimmaksi osaksi nauraen eli 94-vuotisen elämänsä. Vahva, hyvin vahva nainen oli hän.

Minulla on monta nais-idolia, jotka ovat mielestäni myös vahvoja naisia. Nuorena fanitin Spice Girlseja. He olivat niin rohkeita. Madonnaa ihailen myös. Hän raivasi tiensä New Yorkin kaduilta yhdeksi popin kuninkaaliseksi. Brigitte Bardot, ja Audrey Hepburn ovat suosikkejani myös. Marilyn Monroe on ehdottomasti se suurin idolini. Hän toteutti unelmansa repaleisesta lapsuudestaan huolimatta. Ongelmiahan hänellä oli, mutta ne eivät minusta tehneet hänestä heikkoa. Enemmänkin inhimillisen.

Parina viime vuotena lähipiirissäni on ilon lisäksi ollut myös surua, pelkoa, ja muutoksia. Yhdessä toisiamme vahvistaen, ja tukien olemme selvinneet eteenpäin. Välillä ällistyn näiden naisten vahvuudesta, ja sinikkyydestä. Onneksi samaa löytyy itsestänikin. Jos joku meistä katuu, niin aina löytyvät kädet, jotka nostava ylös, ja jalat, jotka tarvittaessa potkivat pyllylle.

Suurin rikkaus onkin tuntea näin monta mieletöntä naista. Tiedän heidän aina ajattelevan toisen parasta. Täytyy kuitenkin sanoa, että onneksi miehiäkin lähipiirissä on vähän tasoittamassa tätä akkalaumaa.

Meissä naisissa on voimaa! Girl Power!