Feminismi vie maailman tuhoon

Katselin tässä eräänä päivänä Arvostele mun illallinen vai mikä se nyt niistä olikaan. Yksi niistä monista jossa arvostellaan illallisia. Kyseessä oli brittiversio ja vieraana oli esimerkiksi yksi feministitoimittaja ja yksi korkealuokkainen businessmies. Nämä kaksi päätyivät mielenkiintoiseen keskusteluun, joka herätti itsessäni aika ärsyyntyneitä fiiliksiä.

Nainen siis kysyi tältä herralta, mitä tämä on mieltä feminismistä ja sen vaikutuksista maailmaan. Miekkonen ei kommentoinut asiaa mitenkään muuten, kuin selittämällä, että feminismin myötä naiset ovat alkaneen känniääliöilemään pitkin katuja yrjöillen ja kompuroiden.

What?

Okei, tajuan, se on vaan telkkari ja mies on voinut sanoa asiaan jotain fiksuakin, se on vaan editoitu pois. Mutta ihan oikeasti, itse en edes ollut tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta.

Tokihan feminismi on vaikuttanut naisten alkoholikäyttäytymiseen niin, että naiset voivat jopa mennä sinne lähikapakkaan tai jopa yökerhoon ja nauttia sitä alkoholia niin kuin miehetkin. Enemmänkin tuossa lauseessa on kieroutunutta se, miten epätasa-arvoinen se on. Itselleni tulee ainakin tuosta fiilis, että naisista on feminismin myötä tullut hirveitä juoppoja, ja että naisten alkoholinkäyttöä tulisi rajoittaa jotenkin.

Hämmennyin tuosta itseasiassa niin paljon, etten osaa sanoa asiaan enempää. Muutakun, että huhheijakkaa mitä shittiä.

Puheenaiheet Ajattelin tänään

Aliarvostettu turhamaisuus

Kautta aikain ihmiset ovat arvostaneet niitä vähän hienompia asioita enemmän. Siis syvempiä juttuja. Kuten nyt esimerkiksi kulttuuria ja sivistystä. Nykyään näiden lisäksi arvostetaan edellisessä postauksessani mainitsemiani itsetutkiskelua ja pohdiskelua noin ylipäätään. Maailmankaikkeutta ja jumalolentoja mietitään, kunnioitetaan tai halveksutaan, mutta kunhan ne jollain tavalla pyörivät mukana, homma on hoidossa.

Kaiken tämän jalkoihin on jäänyt turhamaisuus. Meikkaavat naiset on leimattu historiassa milloin miksi, yleisesti ottaen negatiiviseen sävyyn. Raamattua myöten joka paikassa toitotetaan, kuinka muiden auttamisella pääsee pisimmälle ja se on jalointa mitä voit tehdä. Nyt taas painotetaan itseensä keskittymistä ja omien syvimpien mietteiden ja halujen löytämistä ja toteuttamista.

Mitä yhteistä näillä kaikilla on? Keskittyminen. Jokaisessa asiassa keskitytään johonkin, oli se itseen, muihin ihmisiin tai mahdollisiin olentoihin. Kaikessa tässä keskittymisen tulvassa unohtuu kuitenkin se asia, joka auttaisi jaksamaan. Keskittymättömyys.

Olen oppinut tässä viime aikoina sen, kuinka helpottavaa on antaa itsensä olla, ajattelematta mitään suurempia. Olla tiedostamatta ympäristöä, tiedostamatta itseään saati sitten muita.

Joten ajattelin listata teille ystäväiseni asioita, joilla saat helposti aivot narikkaan.

1. Hömppäkirjat. Miessukupuolesta en tiedä, mutta kaltaiselleni semiperusnaiselle toimii parhaiten Cathy Kellyt, Celia Ahernit, Lauren Weisbergerit yms. tusinateokset, joilla ei ole oikeastaan minkään sorttista kirjallista merkitystä tässä maailmassa, mutta jotka onnistuvat silti viihdyttämään. Olen sitä paitsi kokenut suuria valaistumisen hetkiä eräänkin Cathy Kellyn opuksen äärellä, joten kyllä niistä jotain iloa siis on!

2. Idiootit elokuvat. Kuten tiiti kirjoitti aikoinaan, on hyviä huonoja elokuvia ja huonoja huonoja elokuvia. Mitä aivojen narikkaan laittamiseen tulee, molemmat toimivat. Näihin ei tarvitse varsinaisesti keskittyä, itseasiassa nämä ovat hyviä pohjia multitaskingille (dataus ja elokuvien vilkuilu samalla, rakkautta). Alottaisin esimerkiksi Kauheista Kankkusista, Vannomatta Parisista, Lainakengistä sekä Mamma Mia!sta. Joka on muuten helvetin koukuttava, heh.

3. Epämääräinen kauneudenhoito. Etsi netistä häiritsevimmän kuuloinen DIY-kasvonaamion ohje ja testaa sitä. Yleensä ne jopa toimivat ja samalla saat hyvää viihdykettä ajatuksesta mulla-on-naamassa-kananmunaa-ja-aspiriiniä.

4. Leipäpussi ja rasia levitettä. Saat ihan itse valita leipäsi ja levitteesi, kunhan se ei ole karppista. Istu keittiön tai olohuoneen lattialle varusteinasi leivänpaahdin, voiveitsi, leviterasia ja leipäpussi. Paahda, voitele, syö. Paahda, voitele, syö. Toista niin kauan, että pussi loppuu. Jos siltä tuntuu, avaa uusi. Meditatiivistä!

Ja siis tämä ei ole edes huonoa piilovittuilua, koska itse harrastan joka ikistä näistä aktiviteeteistä. Arvatkaa mitä tein koko viikonlopun?

Suhteet Oma elämä Mieli Höpsöä