Summertime the roughest time

Kohti rantaa, Williamstown Beach.

Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä, joka täällä myös kesän ensimmäisenä päivänä tunnetaan. Myrskyisän kevään jälkeen tämän viikon teemana on ollut ehdottomasti kesä. Maanantaina työpaikan pikkujouluissa kruisailtiin Yarra-jokea pitkin omaksi vuokratulla paatilla ja nautittiin kuplivaa ja aurinkoa sopiavassa suhteessa. Myöhäiseen venähtäneet bileet olivat täydellinen succee, ja aamulla töihin polkiessa ei pahemmin harmittanut mikään. Kun aamukuudelta voi lähteä kotoa t-paidassa, on suhteellisen vähissä huolet ja väsymys. 

Sunnuntaiaamun seuralaiset

Koko viikon jatkunut kesähurmos antaa niin paljon enenrgiaa että oksat pois. Eilen oli toiset juhlat, kesänavajaiset, joissa grillattiin ja naurettiin ja juteltiin. Yöllä kotiin saapuessa kotikissa Carlos mielenosoituksellisesti hyökkäsi suoraan sänkyyni nukkumaan (tätä ei tapahdu usein) ja nousi kanssani samaan aikaan aamukymmeneltä kahvinkeittoon. Takapihallamme on tällä hetkellä 30 astetta lämmintä ja mikään ei maistu yhtä hyvältä tällaisena päivänä kuin sitruunavesi jäillä, aussinovelli 70-luvun Melbournesta ja bikinit ja aurinkorasvan ja kesän tuoksu. 

 

Täällä puolen maailmaa kaikki siis hyvin, melkeinpä paremmin kuin hyvin. Kiitos joulukuun ja kesän ja sattumusten joita tapahtuu vain kuumina kesäöinä.