Ennen matkaa on hyvä tutustua kohdemaan, tässä tapauksessa Thaimaan kulttuuriin. 

Netti on pullollaan hyviä sivustoja aiheen tiimoilta ja itse koin suureksi avuksi myös Madventuresin oppaat. 

Thaimaan kultuuri eroaa monilta osin suomalaisesta menosta. On hyvä perehtyä muutamiin juttuihin ennen lähtöä, jotta ei anna itsestään huonoa kuvaa tai loukkaa paikallisia.

Thaimaalaiset ovat hymyileväisiä ja siksi maata kutsutaankin ”tuhansien hymyjen maaksi”. Hymyn taakse saattaa kuitenkin kätkeytyä paheksuntaa tai loukkaantumista, jota on vaikeaa huomata. Thaimaalainen katsoo salaa pahalla silmällä esimerkiksi julkisia hellyydenosoituksia ja niukkaa pukeutumista julkisilla paikoilla, pois lukien biitsit. Jalkapohjat on pidettävä visusti maata vasten ja niillä ei koskaan saa osoitella toisia, myös vasen käsi koetaan saastaiseksi, älä myöskään osoittele tai kutsu ihmisiä luoksesi sormella. Pää on pyhä juttu ja siihen ei saa koskea, never ever. Länsimaalaiset ihmiset saattavat helposti erehtyä luulemaan, että moni asia olisi hyväksyttävää, juuri thaimaalaisten ystävällisyyden vuoksi, he kun eivät mielellään sano suoraan turisteille, mitä ei ole soveliasta tehdä.

Kulttuuri on hyvin yhteisöllistä ja yhteisön etu menee aina yksilön edun edelle, tähän on suomalaisella tottumista. Yhteisössä on vahva hierarkia. Myös ruokailu on yhteisöllinen tapahtuma ja harvoin syödään yksin. Ruokaa tilataan jaettavaksi ja seurueen vanhin ruokailija aloittaa. Laskua ei länsimaalaiseen tapaan jaeta vaan seurueen jäsenistä yksi maksaa sen ja seuraavalla kerralla on jonkun toisen vuoro maksaa. Thaimaalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa on ruokailujen suhteen varsin vähän yhteistä, mutta yksi niistä on kursailu. Jos kehotat ystävääsi ottamaan ruokaa ja hän kieltäytyy, kehota vielä muutamaan kertaan uudelleen. Pääruokailuvälineenä toimii lusikka, haarukalla ei koskaan laiteta ruokaa suuhun vaan se vain autetaan sillä lusikkaan. Veistä ei käytetä lainkaan, ainoastaan länsimaisten ruokien, kuten pihvien kanssa. Nuudeleita ja nuudelikeittoa voi syödä puikoilla, maaseudulla syödään useasti myös käsin (OIKEALLA kädellä).

Kuningasta kunnioitetaan suuresti ja kaikenlainen kuninkaan loukkaaminen on rangaistava teko. Ps. älä myöskään tallaa vahingossa rahojen päälle, niissä on kuninkaan kuva!!

Thaimaassa kannattaa jättää vauvojen ja muidenki lasten ihastelu kokonaan pois. Uskotaan, että jos ihastellaan kovaan ääneen lasta, niin pahat henget huomaavat tämän ja riivaavat lapsen. Tämä lasten ihastelukielto kattaa monia aasian maita.

Liikennekulttuuri on myös oma maailmansa…

Tupakointimahdollisuudet maassa ovat varsin rajalliset ja useissa puistoissa on myös tupakointi kielletty. Huumeista nyt on varmaan turha edes mainita, ne kannattaa jättää väliin, jos ei halua päätyä yhdeksi ”Vankilassa ulkomailla”-dokumenttisarjan kauhutarinoista.

On fiksua osata muutamia pikku sanontoja ja tervehdyksiä matkalla. Thaimaalainen tervehtii liittämällä kämmenet yhteen, noin rinnan korkeudelle (mitä arvokkaampi tervehdittävä, sitä korkeammalle, kädet kohoavat. Korkein tervehdys varattu munkeille.) Käsien liittämisen jälkeen tehdään pieni kumarrus. Naiset tervehtivät sanomalla sa wat dee kaa ja miehet taas sa wat dee krap. Äläkä unohda, hymyile, hymyile, hymyile. 

Thaimaalaiset eivät halua menettää kasvojaan, siksi monet asiat kierrellään ja kaarrellaan ja vältellään viimeiseen asti sanomasta kieltävää sanaa. On myös tärkeää muistaa olla menettämättä malttiaan ja hymyillä vaan vaikka kuinka ketuttaisi.

Pääuskontona on buddhalaisuus, joten ei ole pahitteeksi tehdä ennen lähtöä myös nopea katsaus buddhalaisen uskonnon saloihin.

Tässä kaikki tällä kertaa 🙂

Laa gòn ná eli näkemiin!

-L

Ps. enää kaks päivää lähtöön, iik!