Kielletyt sanat, osa 1

Läiskäytänkin sen tiskiin heti: ruuhkavuodet.

Oikeasti. Toistakaa perässäni: ruuhkavuodet. Ilmeisesti tällä ilmaisulla tavoitellaan kuvata sitä ajankohtaa elämässä, kun uraputken ja eläkkeen väliin mahtuu jotain muutakin kuin työmatkat kodin ja konttorin välillä. Ymmärtääkseni tähän ajanjaksoon niputetaan alle kouluikäisten lasten eri kehitysvaiheita tarpeineen. Arjen moniajoa, kun pitää huolehtia itsensä lisäksi jälkeläisistään ja olla hyödyksi yhteiskunnalle menettämättä järkeään, vaikka olisi kadottanut sen toistuvasti jo ennen puoltapäivää.

Huokaillaan lastenkutsuilla kun keksit on suoraan kaupan hyllyltä. Eteisen purettujen puolipaneelien tilalle ei ole vielä saatu mitään aikaiseksi. Takapihan nurmikko kutittelee jo polvia. Ikkunat on pesemättä sitten toissakesän jälkeen. Kun on nää ruuhkavuodet.

Höpöhöpö. On ihan okei sanoa, että on ihan paska leipomaan. Ettei remontointi kerta kaikkiaan kiinnosta ja rahat on loppu. Vihaa nykiä sitä vanhaa ruosteista Stigaa käyntiin. On ollut muutakin tekemistä kuin pestä ikkunoita.

Mitä jos lakatttaisiin kutsumasta elämän tapahtumarikkaimpia ja elinvoimaisimpia vuosia yhdyssanalla, jonka ensimmäinen osa kuvaa liikenteen sakkautumista ja toinen osa määrittelee sen pituudeksi tuhansia päiviä. Millä nimellä sinä kutsuisit sitä?

Minä kutsun sitä elämäksi. Aavistelen eläväni elämäni onnellisimpia vuosia juuri nyt kun tapahtuu eniten. Kaikki pallot ilmassa yhtä aikaa.