Sopivasti blingiä ;)

Hiljaiselon jälkeen tapahtuu…Ollaan keskusteltu tuttavani kanssa (jolla on pitopalvelu) ruokavaihtoehdot läpi ja tehty alustava suunnitelma. Myös toiseen pitopalveluun olen soittanut ja pyytänyt tarjousta. Nyt vain sitten odotellaan tarjouksia sähköpostiin… Jännää! Ja vielä jännempi oli oikeastaan mun vapaapäivä tänään. Tai kaikki alkoi oikeastaan eilisestä.

Käytiin metsästämässä muumimukeja; vilijonkkaa ja hemulia, koska niitten valmistus loppuu pian. Hemuli löytyi, vilijonkkaa ei :(… Jotain muuta, mitä ei oltu ostamassa vielä, kuitenkin tuli vastaan. Huomattiin koruliikkeessä huimat alennukset! Ei olla mietitty vihkisormuksen ostamista vielä, vaikkakin joskus käyty sovittelemassa minulle sellaisia, jos jonkun sopivan liikkeen ohi ollaan kävelty. Nyt kuitenkin aateltiin käydä kurkistelemassa…ja miten kävikään! Se sattui heti silmään; se oikeanlainen, aivan upea sormus! Eräät tuttavat sattuivat koruliikkeeseen samaan aikaan ja toinen tuttavani katseli myös sormuksia, kylläkin vähän erilaisia kuin minä. Hän näytti minulle paksuja ja tosi näyttäviä sormuksia. Ne olivat upeita, mutta ei tällaisille lyhyille nakkisormille! 😀

Olen alusta saakka ajatellut, että haluan kapean vihkisormuksen. Kihlani on ns. peruskihla. Valkokultainen, puolipyöreä, 3mm leveä. Se ei kovinkaan paljon rajoita vihkisormusta. Mietiskelin jo aiemmin, että vihkin pitäisi olla kapea ja siinä saisi olla jotain blingiä. Se ei saisi kuitenkaan ”jyrätä” kihlaa varjoonsa. Sormus, jota ensimmäisenä siellä liikkeessä kokeilin, näytti heti täydelliseltä kihlasormukseni vieressä. Sen jälkeen kokeilin vielä vaikka miten montaa, mutta turhaan. Kaikki muu näytti liian pliisulta tai yliampuvalta. Siinä sitä sitten pohdittiin, että miten tehdään. Sormuksen lähtöhinta oli päätä huimaava. Se oli kuitenkin tooooosi hyvässä alennuksessa, koska liike on lopettamassa toimintaansa. Päätimme miettiä asiaa yön yli ja laittaa sormuksen varaukseen. Osittain siksi, koska tarkoitus ei ollut vielä ainakaan puoleen vuoteen ostaa sormusta (onhan häihin vielä reilu vuosi) ja myös siksi, että saisimme tutkailla netistä, että minkälaista hintaa kyseisellä sormuksella pidetään muissa liikkeissä ja mitä valmistaja sanoo suositushinnaksi. Heti kun lähdettiin liikkeestä, tuli sellainen olo, että olisi pitänyt ottaa se heti mukaan. Vaikka se oli varauksessa, niin pelotti, että joku vie sen 😀

Todettuamme eilen illalla kotona, että lähtöhinta sormukselle tosiaan oli huiman kallis (meidän budjettiin), mutta alennus erittäin hyvä, päätimme hakea sormuksen tänään heti aamupäivästä. Taisi olla paras peliliike vähään aikaan. Laskimme, että säästöä tuli 570-700 euroa, riippuen siitä mistä liikkeestä sormuksen olisi normaalihintaisena ostanut. Täytyy kyllä sanoa, että iso raha meidän mielestä. Olin kuitenkin ajatellut teettää tai ostaa samantyylisen vihkin lähempänä häitä. Nyt siis kaksi kärpästä samalla iskulla; alennus ja se, että tuokin asia on hoidettu ajoissa. Tuntuu hyvältä, että on nyt yksi iso menoerä vähemmän. Kaikkihan ne tuuppaa (maksut) kerääntymään sinne lähelle häitä. Yritetään tehdä hankintoja sen verran hyvissä ajoin, ettei oltais ”kerralla kusesssa” 😀

En laita sormuksesta kuvaa vielä. Säästetään jännitystä lähemmäs häitä. Sen sanon, että se ei kuitenkaan ole ihan samanlainen rivitimanttisormus, mitä aiemmassa postauksessani olen ihaillut… Käytännöllisyys ei aina tulekkaan ennen kaikkea 😉 Miestä olen pyytänyt laittamaan sormuksen minulta piiloon, etten ihan joka päivä sitä nyt sovittelisi. Mieleni kyllä tekisi nyt jo heti laittaa se sormeen ja pitää sitä! Hyvää itsehillinnän harjoittelua tämä 😀 Kiinnostaisi tietää, että miten hyvissä ajoin muut ovat hankkineet vihkisormuksen…? Ja oletteko malttaneet pitää sen ”piilossa” häihin saakka? Täytyy sanoa, että tänään oli kyllä paras vapaapäivä ikinä! :)))

Muoti Rakkaus Meikki Ostokset

Elossa vielä!

Pitkästä aikaa… Postaukset on jääny vähä vähemmälle luonnollisestikkin, kun on ollu taukoa hääjärjestelyjen saralla..On tuntunut, että vielä on liian aikaista toimia, saa pian hössöttäjän statuksen 😀 Olen ostanut oman liikkeen helmikuussa ja siltä osin onkin ollut kiireitä ja tekemistäkin riittämiin… Nyt kuitenkin tuli jutun juurta seuraavaan liittyen. –> Ruusuilla tanssimisen lisäksi on parisuhteessa ollut pientä risukkoakin. Kompromisseja on hierottu ja oliskohan tästä syystä mieskin sitten ajatellut tarttua tähän hää-asiaan ripeämmin. Minä ku oon ollut se, joka on suunnitellut ja toiminut tähän asti. Ideoita olen lähinnä vaan hyväksyttänyt toisella… Ei siinäkään mitään vikaa ole ollut, mutta kuitenkin tosi hyvän mielen sain siitä, että mieski on tehnyt asian eteen nyt jotain ja vieläpä ihan omatoimisesti!!! <3 Kiitos siitä hänelle!

Olen siis jauhanut pitkään siitä, että pitopalvelu pitäis varata. (Tekemättä kuitenkaan asialle mitään.) Olen myös puhunut eräästä tietystä pitopalvelusta, jonka halusin. Kyseisestä pitopalvelusta olen lukenut hurjan paljon positiivista palautetta naikkareitten sivuilta ja tiesin, että se on varattava hyvissä ajoin. Noh, mies oli soittanut kyseiselle naiselle ja tehnyt alustavan varauksen. Olin ihmeissäni, että miten meidän päivä voikaan olla vielä vapaana. Kesäiset lauantait kun ovat yleensä niitä suosituimpia… Käytiin naisen kanssa puhelin keskustelu, jonka pohjalta hän sitten sanoi lähettävänsä minulle sähköpostiin tarjouksen, jonka me sitten kuittaisimme sähköpostilla hyväksytyksi. Tarjous tuli pian, ja ilmeisesti vastaus olisi pitänyt olla yhtä nopea. Välissä kuitenkin halusin kilpailuttaa pari muutakin pitopalvelua, koska tätä ennen minulla ei ole ollut minkäänlaista käsitystä hinnoista. Neljän päivän kuluttua hänen tarjouksestaan vastasin hänelle, että olisimme valmiita ottamaan tarjouksen vastaan. Liian myöhäistä. Hän vastasi antaneensa päivän jo jollekkin muulle. Olin ihan kuvitellut, että meillä oli alustava varaus… :/ 

Toisaalta harmi, kun ehdin jo ajatuksissani varautua, että asia on päätetty ja sillä selvä. Periaatteen vuoksi harmittaa myös hiukan, kun hänen asemassaan olisin itse toiminut toisin asiakaspalvelun kannalta. Me kun oltiin kuitenkin ensimmäisiä jotka kyselivät sitä päivää… Jos nyt kuitenkin jotain positiivista lähdetään tästäkin hakemaan, niin toisaalta ainakaan puhelin keskustelun perusteella hän ei ollut ihan niin joustava ja kekseliäs kuin olin odottanut. Uudenlaisia ideoita yritin pyytää, enkä saanut niitä. Vaikka en varsinaisesti mihinkään ennalta määrättyyn kohtaloon uskokkaan, niin tästä tuli jotenkin sellainen olo, että ehkä se pitopalvelu ei sitten ollutkaan meitä varten. Tällaisten sattumien kautta voi saada potkua parempaan suuntaan, ainakin toivon ja uskon niin 🙂

Seuraavana päivänä sitten mietiskelin, että ketähän kyselisin seuraavaksi. Tuli mieleen eräs tuttu, jolla on pitopalvelu. Soitin sitten hänelle, laitoin myös sähköpostia ja nyt sitten odotellaan tarjousta siltä suunnalta! Minulla ei ole oikein minkäänlaista kokemusta pitopalveluista täällä Oulun alueella, mutta hänen ruokiaan olen joskus syönyt ja ne on kyllä nams ;P Toivottavasti kaikki sujuisi nyt sitten paremmin. Onneksi on kuitenkin olemassa myös varasuunnitelman varasuunnitelma 😉 Miten teillä järjestettiin ruokailu ja/tai kakkukahvit häihin tai muihin juhliin? Kokemuksia olisi mukavaa kuulla! 🙂

Suhteet Ruoka ja juoma Rakkaus