Pallo

Oispa hirveän kiva tietää, minkä mittainen mun luonnollinen kierto ylipäätään on. Toistaseks saattaa vielä vaikuttaa syksyllä pistetyt vaihdevuosipistoksetkin, tän meneillään olevan kierronkin jouduin käynnistämään hormonikuurilla. Nyt kp 35 menossa, raskaustesti(t) näyttää negaa mutta menkkojakaan ei kuulu. Piinaviikot todellakin… Jotenkin tosi raskasta yrittää vaan malttaa odotella että tapahtuuko mitään vai ei. Joinakin päivinä yksittäisiä mahakipuja ollu, ja toivon totta kai etten muuten vaan oo kipee, mutta vielä enemmän toivon silti, etteivät olis menkkojen lähestymisestä johtuvia. Rinnat on ollu tosi arat jo varmaan pari viikkoa, naama kukkii pahemmin kuin mulla missään vaiheessa teini-iässä, ja uusimpana oireena joskus viime viikon loppupuolella alkanut älytön närästys. Fiilikset heittelee (edelleen) suuntaan ja toiseen vuoristoradan lailla, välillä täysin varma olo että oon raskaana ja välillä puhdas epätoivo. Eikä asiaa yhtään auta se, kun lueskelee keskustelupalstoja ja poimii sieltä tarinoita, joissa plussa on tullut vasta todellatodella myöhään (kp 60 paikkeilla jopa), vaikka aiemmin onkin negan testannut. Vauvan junasukkia jo viides pari valmistumassa, vähän eri näkösiä ja kokosia kaikki, ja peittoakin nyhrään eteenpäin aina silloin tällöin.

Toissapäivänä tuli pohdiskeltua Nipsun kanssa sitä, että alanko noudattaa raskauden aikaisia ruokarajoituksia jo nyt vai en. Koska lääkkeitä totta kai otan vaan sen mukaan mitä voisin ottaa raskaanakin (eli esimerkiks kipulääkkeistä menee pelkkää Panadolia), alkoholia en käytä normaalistikaan kuin ehkä kerran vuoteen, ja futiksen pelaamisen suhteen taas otin sen linjan, että pelaan kunnes plussaan. Ruokaan suhtautuminen on ehkä jotain tältä väliltä. Hirveästi ei ees oo mun arkiruokavalioon kuuluvia juttuja kiellettyjen listalla, lähinnä ehkä pehmeät juustot, ja pakastevihannesten (viimeiset viikot ollut suuri himo pakastemaissiin) suhteen en oikein tiedä, riittääkö pelkkä mikrossa kuumentaminen kattamaan tuon ”kunnolla kuumentamisen”. Tavallisen monivitamiinin vaihdoin jo raskausvalmisteeseen, koska se nyt ei mitenkään suuri vaiva ollut, samapa tuo minkä pillerin kurkusta huitasee alas.

Pallo

Tikku näyttää seitsemättä päivää peräkkäin ”korkeaa hedelmällisyyttä”, mutta ei ovulaatiota, ja alan epäillä, että ovulaatio on ollut jo ja oon vaan missannut sen tikuttamisesta huolimatta, tai sitten en ovuloi ollenkaan tässä kierrossa. Stressaa joka tapauksessa ihan jäätävästi, koska inseminaatiot tehtiin tosiaan jo pe ja la, ja jos ovulaatiota ei oo vielä tapahtunut, niin alkaa olla siittiöt vähitellen mennyttä (elleivät sitten ole superyksilöitä ja selviä pidempään kuin sen yleisen kolme päivää). Toisaalta se, ettei ovulaatiota tapahdu ollenkaan, on vielä ikävämpi vaihtoehto… Digitikkuja pitäis hommata lisää, käytin just viimesen siitä kymmenen pakkauksesta, mut en tiiä viittiikö enää tähän kiertoon jatkaa ees testaamista, tai että jatkanko noilla normitikuilla.

Vaihtelevasti on ollu joko supertoiveikas olo, että ovulaatio tuli ja meni ja missasin vaan sen ja totta kai oon nyt heti ekasta inssistä raskaana, tai sitten täysepätoivo, että en ees ovuloi ja meillä menee ikuisuus ennen kuin tuun ees raskaaks ja ja ja… Niin, eka kierto tosiaan vasta menossa, ei suinkaan kymmenes tai edes viides. Jotenkin luulen, että varmaan suurimmalla osalla ekaan kiertoon liittyy kuitenkin paljon enemmän jännitystä kuin myöhempiin, vaikka muissakin kierroissa ihan varmasti toiveet korkealla ja pettymys iso sit jos testi on nega ja menkat alkaakin. Kaksi viikkoa tuntuu kuitenkin tosi pitkältä ajalta odotella testin tekemistä, nyt vasta päivä 3/14 menossa jos lauantaista laskee. Tulee piiiiiitkä pari viikkoa. Saa nähdä, montako kertaa Nipsu ehtii tuskastua muhun täysin sitä odotellessa.

Oon myös montamontamonta kertaa pohtinut, että uskallanko pelata futista tavalliseen tapaan raskautumista odotellessa, mutta kun joku kerta pohtiessani tajusin, että jos en pelaa ovulaation ja raskaustestin välissä, niin enhän mä voi treenata kuin ehkä viikon verran per kuukausi (eli 1-2 treenit), missä ei ole oikeastaan mitään järkeä, varsinkin jos olettaa, että raskautumiseen menisi pidempäänkin. Niin oon sit päätyny siihen, että positiiviseen raskaustestiin loppuu mun pelaamiset. Joukkuekaverille oli neuvolasta sanottu, että vois pelata oman voinnin mukaan raskaanakin, mutta hän ei kokenut että se olis järkevää, ja minä vielä vähemmän kun maalivahtina pelaan, ja ainoa tavoite on olla koko ajan pallon edessä, tulee niin paljon iskuja mahaan etten todellakaan ala riskeerata yhtään. On kuitenkin lyhyt aika olla kentältä pois vajaan vuoden verran ja suojella pikkuista sillä, en ikinä vois antaa itelleni anteeks jos tulis vaikka keskenmeno tai jotain ja olisin pelannut ja joutuisin miettimään, että olisko tältä voitu välttyä, jos olisin lopettanut pelaamisen.