Olemme mieheni kanssa aina halunneet lapsia. Ensimmäistä kertaa taisimme puhua perheestä ja lapsista ensimmäisinä seurustelun kuukausina. Olimme kuitenkin silloin kuitenkin vielä nuoria, eikä lapsen hankinta parinkympin tietämillä ollut vielä ajankohtaista, vaikka asiasta puhuimme paljon.

Vuodet vierivät me nautimme elämästä ja toisistamme. Käytiin töissä ja vietettiin nuorten aikuisten elämää sekä vietettiin aikaa ystävien kanssa. Seitsemän vuoden serustelun jälkeen ostettiin asunto ja menimme naimisiin kaksi vuotta myöhemmin. Olen aina ajatellut, että haluan perheen kunhan elämä ja elämäntilanteet ovat tasapainossa.

Ensimmäistä kertaa minulle tuli tunne perheestä n. 26 vuotiaana. Työtilanteeni oli silloin kuitenkin vielä määräaikainen ja epävarma. Halusin keskittyä vielä hetken aikaa työelämään ja mahdollisen vakiduunin löytämiseen ennen perhettä, vaikka elämämme oli jo tuolloin rauhoittunut merkittävästi ja alkanut valmistautua perhe-elämään.

Tuosta meni noin vuosi, kun sain yllättäen vakiduunin ja pari kuukautta aiemmin oltiin tehty asuntokaupat unelmakodista. Muutamaan kuukauteen toteutui monta isoa haavetta, josta olimme kauan jo haaveilleet.🤎

Ajattelimme heti häiden jälkeen, että nyt olisi sopiva hetki perheelle. Elämä oli rauhoittunut ja kaikki mallillaan. Häistä meni joitakin kuukausia kun jätin ehkäisyn pois. Toiveet ja odotukset olivat korkealla. Yllätyin positiivisesti kierron palautumisesta niin nopeasti monen vuoden ehkäisyn käytön jälkeen.

Yritettiin, yritettiin. Välillä toiveet oli korkealla, mutta menkkojen alkaessa unelmat jälleen romuttui. Puolen vuoden yrittämisen jälkeen hakeuduin gynekologin tutkimuksiin varmistuakseni, että kaikki olisi osaltani kunnossa. Tehtiin hoitosuunnitelma, että jos ei kevään korvalla ole tärppiä käynyt tutkitaan lisää.

Meni maaliskuu, tuli huhtikuu. Jälleen uusi tapaaminen ja kontrolliultra ovulaation seurannassa. Päätettiin samalla käynnillä tutkia myös mieheni, vaikka hän alkuun vastustelikin tutkimusta.

Onneksi etenimme jo siinä vaiheessa tutkimuksiin myös miehen osalta, koska pikku hiljaa syytkin alkoivat selvitä. Miehen siittiötiheydessä oli alenema, jolla oli vaikutusta raskaaksi tuloon. Mahdollisuus spontaaniin raskauteen on yhä olemassa, mutta lievästi alentunut. Mies sai lääkityksen, joka antoi jälleen uutta toivoa.

Vihdoinkin me päästiin meidän elämämme tärkeässä tehtävässä jälleen monta askelta eteenpäin🤎