Mieli lepää rauhallisena aamuna

Mikseivät kaikki päivät voi olla tälläisiä? Vapaapäivä, mutta siihen verraten aika aikainen herätys. Ja hidas sellainen, tarkistan somen, luen uudet blogipostaukset ja siirryn kirjan pariin. Käyn vessassa ja matkalla takaisin sänkyyn päästän kissan makuuhuoneeseen. Se makoilee jalkopäässäni vieden koko peittoni, mutta tänään se ei haittaa, sillä huoneessa on varmasti yli 20 astetta lämmintä, vaikka auringon säteiden tiellä on kiinni olevat sälekaihtimet. Mies päästelee heräämisen ääniä ja avaa silmänsä ja katsoo kelloa. Puolen tunnin päästä keitämme kahvia ja avaan television. Liv on päällä, vaikka mies lukee aamun lehteä ja minä juuri postiluukusta sisään tipahtanutta cosmoa. 

Rauhallinen aamu kahvikupin ja lehden ääressä alusvaatteisillaan (koska on yksinkertaisesti aivan liian kuuma).

Viime aikoina muutoksen halu on tullut elämääni. Valitan aivan liikaa ja teen sitä joka paikassa, varsinkin koulussa ja heti kotiin tullessani. Vasta valitusvirren jälkeen kysyn mieheltä mitä kuuluu. Ei sen näin kuuluisi mennä. Mitä siis teen? Suunnittelen prosessia, jolla pääsen useammin tähän mielentilaan, jossa mieli on levänneenä ja haluan oppia lisää esimerkiksi sitä ruotsia joka kesäprojektini. Eikä edes kissan ahmiminen ja oksentaminen (liian innostunut kastikeruoan saamisesta) voi horjuttaa sitä.