Liisa Ihmemaassa – eli pää edellä Terolutien ja ovulaatiotestien maailmaan
Olin aina kuvitellut, että voisin suhtautua raskauden yrittämiseen rennosti. Ehkäisy jätetään pois ja sitten katsotaan, mitä tapahtuu. Kun on ala-asteelta asti saanut kuulla, kuinka raskaus voi alkaa suurin piirtein pelkästä katseesta, on kovin vaikeaa yhtäkkiä hyväksyä se tosiasia, ettei raskautuminen olekaan lainkaan niin yksinkertaista.
Lopetin yhdistelmäehkäisypillereiden syömisen melko tasan vuosi sitten, maaliskuussa 2020. Pillereitä olin popsinut lähes yhtäjaksoisesti melkein yhdeksän vuotta. Tuona aikana kuukautiset olivat aina olleet kellontarkat ja niukat, kuten pillerikuukautiset yleensä ovatkin.
Tiesin, että kuukautisten käynnistyminen voi hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen viedä oman aikansa. Olin silti yllättynyt huomatessani, ettei kehoni enää toiminutkaan samalla tavalla kuin 20-vuotiaana.
Naiivia ja typerää. Jos ikää on 20 vuoden sijasta melkein 29 ja painoa on kertynyt 20 kiloa lisää, kehon toimintaedellytykset ovat väistämättä muuttuneet.
Kuukautiseni eivät käynnistyneet. Yhdet pillerittömät kuukautiset tulivat normaalisti ja ajallaan, mutta sen jälkeen mitään ei kuulunut neljään kuukauteen. Pientä tiputteluvuotoa ja se siitä. Sitten yhdet kuukautiset. Sitten ei taas mitään. Kun kuukautisia tai edes tiputteluvuotoa ei taaskaan näkynyt muutamaan kuukauteen, hakeuduin lääkäriin.
En tiedä, olisiko minun ollut mahdollista tulla raskaaksi tuona aikana. Pian sen jälkeen, kun olin lopettanut ehkäisypillereiden syömisen, päädyin yllättäen vaihtamaan työpaikkaa. Olimme ehtineet yrittää yhden kierron verran, mutta työkuvioideni muututtua päätimme laittaa projektin tauolle. Olin juuri vaihtanut yhden määräaikaisen työn toiseen, enkä halunnut ottaa sitä riskiä, että joutuisin jäämään äitiysvapaalle kesken määräaikaisuuden.
Päätimme siis odottaa, että ajoituksella olisi paremmat mahdollisuudet osua yksiin uuden työsuhteeni päättymisen kanssa. Saattaa kuulostaa typerältä, mutta meille tämä oli oikea ratkaisu.
Pillereiden syömistä en tietenkään enää aloittanut uudelleen. Vuoden lähestyessä loppuaan jätimme kaiken ehkäisyn pois, mutta koska kuukautisista ei ollut tietoakaan, raskauden alkamisen mahdollisuudet olivat olemattomat.
Marraskuussa 2020 kävin naistentautien erikoislääkärin tutkittavana. Tässä vaiheessa pillereiden lopettamisesta oli kulunut vajaat kahdeksan kuukautta, joiden aikana minulla oli ollut kuukautiset kahdesti. Mitään fyysistä vikaa minusta ei löytynyt, mutta lääkäri tiesi kertoa, etten ollut ovuloinut hetkeen. Niinpä hän määräsi minulle Terolut-kuurin – alkuun kolmeksi kuukaudeksi ja tarvittaessa puoleksi vuodeksi.
Terolut on dydrogesteronivalmiste, jota käytetään erilaisten kuukautishäiriöiden hoitoon. Minun tapauksessani kuurin tavoitteena oli kuukautisten käynnistäminen. Ovulaatioon Terolutit eivät vaikuta, mutta jos kuukautiset löytävät niiden avulla säännöllisen rytminsä, alkaa ovulaatiokin parhaassa tapauksessa taas löytyä.
Alku oli toiveikas: Terolutit saivat kuukautiseni käynnistymään ja testien perusteella myös ovuloin selkeästi ainakin ensimmäisessä kierrossa. Sen jälkeen en enää ollut ovulaatiotestien tuloksista lainkaan varma.
Kun ensimmäisen luomukierron aika kolmen kuukauden kuurin jälkeen koitti, kuukautiset loistivat jälleen poissaolollaan. Kierto kesti 45 päivää ja kuukautiset olivat lopulta todella niukat. Ovulaatiota tuskin tapahtui näin pitkässä kierrossa.
Koska pidimme yrittämisestä tietoisesti puolen vuoden tauon, ajattelen, että olemme nyt yrityskierrossa neljä. Siinä, ettei raskaus vielä neljännessä kierrossa ole alkanut, ei sinänsä ole mitään hälyttävää tai ihmeellistä. Mutta kun taustalla on jo kahdeksan kuukautta erittäin, erittäin epäsäännöllisiä kuukautisia eivätkä Terolut-kuurit ole tuottaneet toivottua lopputulosta, on vaikeaa olla vaipumatta epätoivoon.
Olin aina kuvitellut, että voisin suhtautua raskauden yrittämiseen rennosti. Yhtäkkiä olin kuitenkin hypännyt pää edellä kaninkoloon, Terolutien ja ovulaatiotestien maailmaan. Googlailin ja ihmettelin. Pissasin tikkuihin ja ihmettelin. Kyllästyin tulkitsemaan epämääräisiä viivoja ja ostin kalliin digitaalisen ovulaatiotestilaitteen ja siihen 20 testitikkua.
Ensimmäinen lähestyvää ovulaatiota merkitsevä vilkkuva hymynaama tuntui uskomattoman hyvältä. Vihdoinkin! Mutta kun pysyvää, huippuhedelmällisyydestä kertovaa hymynaamaa ei näy, usko alkaa taas loppua.
Pelkään, etten vieläkään ovuloi. Pelkään, että raskauden alkuun saattamisesta tulee paljon vaikeampaa kuin olen osannut kuvitellakaan. Pelkään, että tämä ei onnistu koskaan.
Ja samaan aikaan tunnen oloni harvinaisen typeräksi, koska tiedän, että vielä ei ole mitään hätää – ei oikeasti.
Onneksi kaapista löytyy vielä toinen kolmen kuukauden Terolut-kuuri.