Hiushuone Dandy – satumetsäni
”All charming people, I fancy, are spoiled. It is the secret of their attraction.” -Oscar Wilde
Tässä vaiheessa tätä hiussatua on aika esitellä koko tarinan päänäyttämö eli paikka, jossa näitä hiustaikoja tehdään. Sekä hiusten, vaatteiden, matkakohteiden ja kodin suhteen vaihtelunhaluisena ihmisenä olen yllättänyt itsenikin viihtymällä (ei viipymällä) samassa työpaikassa niin pitkään. Tässä tapauksessa se niin pitkään tarkoittaa yli viittä vuotta.
Tälle viihtymiselle on syynsä. Mikä ihmeessä on saanut minut pysymään Ullanlinnan syövereissä niin pitkään? Miksen ole jo vaihtanut tarinani näyttämöä toiseen näinkään monen vuoden jälkeen? Sitä ihmettelen itsekin, mutta siellä olen ja siellä viihdyn.
Työpaikkani, olohuoneeni
Minulle työpaikkani, Hiushuone Dandy, on kuin olohuone, jonne astelen lähes päivittäin heleän vaaleanpunaisia portaita pitkin. Se on kotoisa tila, joka muuttaa jatkuvasti muotoaan.Tasaisin väliajoin johonkin nurkkaan ilmestyy uusi kasvi tai koriste-esine ja yhtä säännöllisesti tilan valtaa uuden, tilaa raikastavan kukan tuoksu.
Huumorin käyttö ei ole tiloissamme kiellettyä, se on enemmänkin vaatimus. Kovin erilaisista ihmisistä koostuva kampaamotiimimme on kasvanut pienten yhteenottojenkin kautta yhteen, entistä vahvemmaksi kokonaisuudeksi.
Dandyn tunnelmaa
Taustalla soi salsa tai afrikkalainen musiikki, nauru raikaa, joku asiakas lähes kuorsaa pesupaikalla. Kollegani Marko kertoo villejä vitsejään ja toinen kollega, Sumi, puhuu politiikasta ja pohtii lentopelkoaan. Marian tukka on rennolla sykeröllä ja Reija kertoilee penkissään istuvalle asiakkaalleen juuri päättyneestä pitkästä reissustaan. Aune suoristaa nurkkapenkissä asiakkaansa hiuksia täydellisen sileäksi ja takatilan kosmetologi Jenni luovuttaa huonettaan Hilmalle.
Joku asiakas kehuu uutta sisustusta ja toinen nautiskelee omasta kahvihetkestään. Seinällä on koko ajan kasvava pino muotilehtiä, pian se design-lehtiteline romahtaa alas. Pesupaikan edessä on tilanjakaja ja kyllä vain, se on vanha heteka.
Takaseinällä kimmeltää pronssinvärinen meksikolainen teos, se taitaa olla suosikkini koko salongissa. Aiemmin suosikkini oli mummolaa muistuttava pukeutumistila, mutta siihen ovat silmäni jo tottuneet – nyt viehättävät enemmänkin juuri valmistuneen remontin jälkeiset uudistukset.
Kävele satumetsässä
Itse teen töitä kultaisen bambin vieressä, tykkään siitä bambista. Vieressäni on myös lintu ja toinenkin lintu. Vietän aikaani todellisessa satumetsässä. Tätä se vuoden vaihteessa tekemäni aarrekartan ”kävele satumetsässä” siis tarkoitti. Minä kirjaimellisesti kävelen juurikin siellä lähes joka päivä ja nyt voitte hyvinkin arvata, mistä inspiraatio tämänkin blogin nimeen on syntynyt.
Eikös ole aika satumetsämäinen miljöö tämä meidän Dandymme? Minulle se ainakin on.
Psssst! Olen kirjoittanut aiheesta matkablogini puolella lisää, hieman eri näkökulmasta tosin.
Urbaani viidakkoseikkailijatar/ Maailmaa rinkka selässä tutkiva hiusmuotoilija