Marraskuu

Mietin, että tänä vuonna en enää ole marraskuussa kuunnellut Marraskuu-kappaletta ja ajatellut häntä. Edelliset 4 marraskuuta kuuntelin. Ehkä ihastuminen on viimein ohi. Keskiarvon mukaan ihastun kerran viidessä vuodessa. Aikataulun mukaan seuraava kerta olisi ensi keväänä. Jotenkin epäilen tätä, sillä edellinen kerta oli kaksinkertainen. Siitä toipumisessa täytyy kestää kauemmin. Toivon niin.

Epäilen alkavaa keski-iän arvokriisiä. Miksi muuten T:n kotona hengailu ja vatsan kasvattaminen häiritsisi näin paljon. Mutta oikeasti. Itse en ikinä pystyisi olemaan vain kotona (9kk:n työttömyysjakso kohdallani sen todisti; olin tulla hulluksi), ja ennen kaikkea en ikinä kehtaisi vain siipeillä toisen tuloilla. Ja paheksun sitä, että T näin tekee. En edes tiedä, miksi se haittaa näin paljon, kun varsinaisesti tämä ei ole mitenkään minulta pois. Onko niin, että olen sittenkin oikeistolaisempi arvoiltani, kuin mitä olen kuvitellut? Toisaalta, tausta vaikuttaa aina. Minut on kasvatettu kokoomuslaisessa kodissa pärjäämisen kulttuuriin. Ja toisaalta tämä on myös mielessäni tasa-arvokysymys. Kyllä itsellisen naisen pitää pystyä elättämään itsensä myös perhettä perustettaessa. Ono tässä tapauksessa tasa-arvo oikeistolaista? Kenties. Ehkä alan ehdotella T:lle Mothers in Businesiin mukaan liittymistä…