DIY artek-pöydän maalaus part.2
Hellurei!
Paljon on tullut maalattua lyhyen elämäni aikana jo. Oma seinä meni ensimmäistä kertaa uusiksi ala-asteella oman työn voimin. Nyt lukuisia maalailuja, kuten seinän ombre-maalauksen jälkeen, koen olevani valmis pistämään kalliimmankin yksilön uusiksi! Projekti on siis edennyt, mutta en halunnut tehdä postausta asiasta ennen kun pöytä oli taas koottu kasaan. Toisin sanottuna taustalla näkyvä koti on uusi kotimme Tampereelta! Stay tuned, jos kodin sisustuksen kehittyminen kiinnostaa! Ikean varohalpoja kopioita -jakkaroiden maalausta esimerkiksi edessä päin.
Ajatuksena oli kirkas maali, mutta kaupan mallipaloista totesin sen näyttävän aika muoviselta. Pöydän maalaus lähti käyntiin valkoisella maalilla. En näe pohjamaalausta tarpeelliseksi, koska pöytä on hiottu kunnolla, mielipide asioita. Tässä vaiheessa teippaus on aika turhaa. Maali on kuitenkin saatava/maalattava halutun rajan yli, jotta rajasta tulisi siisti. Kaupassa myyjä löi minulle siveltimen käteen, joka toimi valkoisiin pintoihin ihan hyvin. Pöytä osaan sen sijaan suosittelen käyttämään kunnon telaa alusta asti! Olisi pitänyt itseeni vaan luottaa ja pyytää kunnon telaa jo heti kättelyssä… Mutta näillä mennään! (toivon todella, että kuvien kokoa pystyisi muuttamaan)
Mummun ja vaarin ikivanhassa häälahjassa ei myöskään ole pohjassa enää leimaa, joten päätin sutia kertaalleen kokopöydän, vaikka eihän sitä näy. Oli vaan niin ruman näköinen enkä voisi muuta ajatellakkaan! (Pöytä on silti täysin varmasti Artek. Siihen kuuluvissa tuoleissa vielä osassa on haalea leima jäljellä)
Tadaa! Paljon parempi, am I right? Puu kuultaa vielä maalista läpi, mutta kaksi kerrosta sutimista riitti mainiosti. Kuivumisaika oli 16 tuntia, joten usean päivän projekti tästä tuli. Jalat ripustin narulla roikkumaan kattoon. Hieman niistä jäi tietty jälkiä maalipintaan, mutta itse en ainakaan keksinyt parempaakaan ratkaisua. Tässä siis kuva vielä hirtto-pisteen viritelmästä.
Rajojen teippaus oli sitten asia erikseen… Linon ja puun raja luonnollisesti oli kadonnut suurimmalta osin maalin alle, joten aika haku ammunnaksi meni. Vei eniten aikaa hiomisen jälkeen myöskin tämä vaihe. Muista ehdottomasti painaa teippi uudestaan ja oikein kunnolla kiinni pöytään vielä juuri ennen maalaamista! Äläkä töki pensselillä teipin rajaa vaan toimi hellästi. Ensimmäinenkerros tuntui toivottomalta. Tuntui ettei maali tahtunut tarttua linoon vaikka olin kuinka hionut! Turha siis yrittää saada ekasta kerroksesta nättiä… Toinen oli jo paljon parempi. Kolmannella sain vasta telan käteen ja lopputulos oli siistimpi. Pensselin jälkien takia tekisin ainakin kaksi viimeistä kerrosta telalla, mutta ensimmäisellä ei ole niin väliä. Muista telata/sutia joka kerros eri suuntiin saadaksesi mahdollisimman tasaisen lopputuloksen!
Maali oli hieman vuotanut alta, vaikka kuinka yritin… Eyeliner-siveltimellä näperrän rajat siistiksi, kun on siihen aikaa. Pikku juttuja, mutta totta kai sen on pakko aina omaan silmään ensimmäisenä osua! Alla vielä koottuna yhdeksi kappaleeksi. Ei kyllä tahdo samaksi pöydäksi tunnistaa! Hankin vielä neliön päälle lasilevyn suojaamaan sillä jokainen kuumalasi pöydän päällä on kun veitsen isku sydämmeen… Uudestaan en nimittäin tätä enään maalaa!
Näin valmistui ensimmäinen huonekalu uuteen kotiin! Ihana saada näin köyhänä ihmisenä suomalaista desingia silmän iloksi. Puhumattakaan pöydän omasta tarinasta ja tunnearvosta… 🙂 Seuraavaksi luvassa… Jakkaroita, tuoleja, seinän maalausta… Se selviää sitten!
Asunnosta jossa ei ole tuoleja,
Mariia