DIY artek-pöydän uudistus
Hellou! Työpaikka odottaa Tampereella ja leikkaus on 29.3, elämä mallillaan. Tästä alkaa luultavasti joku suuri DIY-postaus putki. Hehe! Sen pidemmittä puheitta…
Rakastan tehdä asioita itse! Kun istun paikallani huoneessa mietin kokoajan mitä tuolle seinälle voisi tehdä ja mikä hylly tuonne sopisi. Ajatus siitä, että koko asuntoni on sisustettu Ikea-tuotteilla ei ole kovin mieluisa. Siellä kuitenkin on niin hyvä hinta-laatu-suhde, että kaipa se on käännettävä silti ympäri. Koko valkoista sisustusta en missään nimessä halua. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, etten osta valkoisista romanttisista massa sisustusliikkeistä kun jotain todella pintä ja maksimissaan sormilla laskettava määrä. Scandinavian desing -tyyli vain miellyttää omaa silmää, joten siinä rajamailla kiikutaan! Saa nähdä miten onnistun…!
Ensimmäisenä käsittelyyni pääsee vanha Artekin pöytä! Tämän bad boyn löysin mummun mökiltä ja ikää uudelta ystävältä löytyy noin 60 vuotta. Hetken sitä sai tuijotella ennen kun parhaan ystäväni kanssa päätimme tuoda sen Mäntsälästä Vantaalle. Poikaystäväni ei vielä tässä vaiheessa pitänyt pöydästä, oranssi oli aika… pysäyttävä väri.
Minun ihana oranssi klaffipöytäni se silti oli… 😀 Vaari-vainaa maalasi jalat muodin mukana oranssiksi -59 ja pinta on todella kulunut. Ollut varmaan valkoinen lino joskus päällä… Mutta pöydällä on ainakin tunne arvoa ja ihan oma tarinansa! Tässä vaiheessa pistin sormet ristiin ja toivoin parasta.
Kotona alkoikin sitten loputon hiominen. Oranssin alta paljastui vielä uusi kerros maalia, joka laadun perusteella on myös itse sudittua. Ei siis oltu ruuvailtu jalkoja ja klaffi-osaa irti, kun on päätetty pistää suti heilumaan. Itse kuitenkin päätin tehdä homman kunnolla! Lahjoin nuoremman siskoni hiomapuuhin, mutta seuraavana päivänä otin kuitenkin hiomakoneen esille.
Useampi päivä siinä vierähti. Olisi varmasti päivässä saanut valmiiksi, jos olisi vain hionut all day long. Hiomakoneella vetäsin oranssin ja vaalean maalin pois ja kun puu alkoi näkyä kunnolla siirryin hienompaan paperiin ja viimeistelin homman käsin. Hengitysmaski ehdottomasti naamalla kokoajan ja sellaiset vaatteet päällä jotka voi heittää roskiin. Kuvistakin näkyy, että itse hioin autotallissamme, mutta jos säät sallivat niin ehdottomasti pihalle vain! Ennen maalaamista alkaa nimittäin autotallin pintapuhdistus, että maalipinta pysyy puhtaana.
Kuten mainitsin, uskon päällisen olevan linoumia. Käänsin internetin ympäri yrittäen miettiä miten toimisin tämän kanssa. Noh, hirveän moni ei vissiin ole kunnostanut Artekin tuotteita itse joten päädyin vain hiomaan ja maalaamaan. Linon hiominen onkin sitten jotain todella todella todella ärsyttävää puuhaa… Ikuisuuden saa yhtä kohtaa hioa ja hiomapaperi menee pilalle hetkessä. Irronnut lino jää hassuiksi lastoiksi sen pintaan. Hiottu pinta oli loppujen lopuksi kuitenkin silmin nähden vaaleampi ja hieman karhea. Toivon, että maali täten tarttuisi pöytääni! Lopputulos on silmää miellyttävä ja poikaystävänikin vihdoin näkee pöydän potentiaalin. Viimeiseksi kuvaksi hiotun ja hiomattoman(?) pöydän ero!
So good so far,
Mariia