Valkoista kultaa

Maito — väärinymmärretty elämän eliksiiri?

Maito on nykyisin yksi suurimmista puheenaiheista. Monet miettivät sitä kuinka terveellistä maito on ja toisaalta myös sitä, onko maito välttämätöntä riittävän kalsiumin saamiseksi. Miten asiat ovat oikeasti? Luonnollisen ruoan ystävä ja bloggaaja Teemu Syrjälä kertoo oman näkemyksensä maidosta.

 

Ennen vs. nyt

Monissa alkuperäisissä kulttuureissa maito EI ole kuulunut jokapäiväiseen ruokavalioon. Poikkeuksiakin toki on, mutta pääpiirteittäin se on ollut harvinaisuus. Meidän päivinämme, että laktoosi-intolerassi on nykypäivän häiriö kehossa. Käsi ylös kellä on ongelmia maidon imeytymisen kanssa? Onneksi olkoon! Te olette niitä normaaleja, jotka olette lähempänä sitä tilaa missä ihminen oli tuhansia vuosia sitten. Me muut olemme niitä omituisia otuksia, jotka ovat oppineet käsittelemään maidon laktoosia, mutantteja siis toisinsanoen 🙂 Ihminen siis mukautuu kaikkeen — osa nopeammin, osa hitaammin. Kehitystä (tai alamäkeä) tapahtuu kuitenkin jatkuvasti — meidän elämämme aikana sitä ei välttämättä ehdi kuitenkaan huomaamaan, vaan muutokset näkyvät seuraavissa sukupolvissamme. Hidasta? Minusta pelottavan nopeaa!

”Välttämätön” kalsiuminlähde

Maitoa on jo pitkään tyrkytetty kalsiumin tärkeyden takia. ”On aivan ehdotonta juoda maitoa, jotta saamme riittävän kestävät luut” – on lause, jonka kuulee monesta tuutista yhtä aikaa soitettuna. Mutta entäpä jos se ei olekaan ihan niin. Kaksi maata, joissa osteoporoosilukemat ovat korkeimpia, ovat yllättäen ne, joissa juodaan eniten maitoa. Mystistä. Suomi ja Yhdysvallat ovat molemmat aika lailla kärjessä noissa listoissa, vaikka maitoa kitataan sen minkä ehditään.

Mistä kalsiumia?

Parhaita kalsiumin lähteitä ovat vihreät vihannekset (mm. parsakaali, lehtikaali, nokkonen, vihanneskrassi sekä muut tummanvihreät lehtivihannekset), kuorelliset seesaminsiemenet, mantelit, kuivatut viikunat, kuivattu ruusunmarja, muut pähkinät ja siemenet sekä ruotoineen syötävät pikkukalat. Lisäksi kalsiumia saa monesta muustakin vihanneksesta, päivittäin syötynä, vaihdellen eri lajeja.

Onko kalsium välttämätön saada juuri maidosta? Ei. Ihmiset kautta aikain ovat saaneet kalsiuminsa ilman maitoakin. Ja kyseessä ei ole koskaan pelkästään yhden ainesosan metsästys. Kalsium tarvitsee rinnalleen joukon muita ainesosia imeytyäkseen. Näitä aineita ovat mm.:

• D-vitamiini (suositeltavaa nauttia 80-125 mikrogrammaa/päivä)

• K-vitamiini (lähde: tummanvihreät vihannekset, kuten parsakaalia, pinaatti, lehtikaali ja nokkonen)

• Antioksidantit (lähteet: tuoreet kasvikset, hedelmät, erityisesti omenat, päärynät, rypäleet, pähkinät, kaali+muut vihreät vihannekset)

Esimerkiksi raakana nautittu kaali antaa ihmiselle huomattavasti suuremman määrän kalsiumia kuin yksikään käsitelty maito, juusto, jogurtti tai muu vastaava maitotuote. 

Missä vika?

Ongelma saattaa olla tässä: Maito on käsitelty! Pastörointi (ja pahimmassa tapauksessa homogenointi) tuhoavat maidon imeytymiseen tarvittavat elävät entsyymit. Juuri ne, jotka mahdollistaisivat tuoreen maidon imeytymisen. Käsittelyn takia tuhoutuneet ainesosat tekevät myös maidon proteiinin ja varsinkin kalsiumin täysin imeytymättömään muotoon! Ruuan (tai tässä tapauksessa juoman) sisältö ei ole aina ratkaisevassa osassa, vaan imeytymiseen vaikuttaa monta muutakin asiaa, kuten esimerkiksi entsyymit.

Se, että kehomme ei saa kalsiumia käsitellystä maidosta pitäisi olla asia, joka edesauttaisi raakamaidon myyntiä. Näin ei kuitenkaan ole. Käsitelty maito tarkoittaa pidempää hyllyaikaa tuotteelle = parempi bisnekselle= parempi tuotto valmistajalle. Harmi, että pitempi hyllyikä ei tarkoita ihmisessä pitempää elinikää terveyden parissa, vaan luultavasti juuri päinvastoin. 

Käsittelyä perustellaan ilmeisesti sillä, että se tuhoaa maidon ”vaaralliset” bakteerit. Menetelmä ei kuitenkaan ole satavarma ja lopputulos on aina se, että kaikki maidon hyödylliset osat ovat jo kauan olleet poissa ennen kuin se pääsee meidän elimistöömme. Ja miten maito sitten vaikuttaa kehoomme? Käsittelyn jälkeen se ei ole enää luonnollisessa muodossa, jossa elimistömme sen tunnistaisi. 

Kolme sukupolvea

Yhdysvaltalaiset tekivät 1930-luvulla 900 kissalle eläinkokeen (jonka moraalista en sano mitään), jossa tutkittavana oli kaksi kissaryhmää. Tutkimus kesti 10 vuotta. 

Toiselle ryhmälle annettiin pelkästään raakamaitoa ja toiselle käsiteltyä pastöroitua maitoa. Koe alkoi sillä, että käsitellyn maidon ryhmä alkoi sairastella normaalia enemmän, kun samaan aikaan raakamaitoa saaneet pysyivät terveinä ja elinvoimaisena. Käsiteltyä maitoa saaneet kissat saivat mm. seuraavia oireita:

• Sydänongelmia

• Munuaisongelmia

• Hampaiden menetystä ja luun heikentymistä

• Maksan ja munuaisten vajaatoimintaa 

Käsiteltyä maitoa juoneiden kissojen toinen sukupolvi syntyi huonovointisena —hampaattomina ja heikkoluisina. Tämä on aika suora merkki kalsiumin vajauksesta elimistössä. Tämä osoittaa, että pästöroidun maidon kalsium ei imeytynyt.

Kolmannen sukupolven kissoista suurin osa syntyi kuolleena. Elossa selvinneet poikaset olivat steriilejä ja näin ollen eivät pystyneet enää lisääntymään. Samaan aikaan raakamaitoa saaneet kissat lisääntyivät normaalisti ja niiden vointi oli erinomainen. Tässä vaiheessa koe piti keskeyttää, koska ei ollut mahdollista saada enää neljättä sukupolvea!

Kokeeseen meni kolme sukupolvea, kunnes kissoista tuli steriilejä. Se on suurinpiirtein sama aika, jota me ihmiset (Amerikassa ja Euroopassa) olemme nauttineet käsiteltyä maitoa. Käsitelty maito on ollut ruokavaliossamme noin 40-50 vuotta, eli se on täysin uusi tuttavuus kehollemme.

Samaan aikaan kun kaikenlaiset kevyttuotteet ja käsitellyt ainekset ovat tulleet ruokavalioomme, on myös lapsettomuus lisääntynyt. Toki on vaikea sanoa yksittäisiä tekijöitä mitkä vaikuttavat (koska kaikki vaikuttaa kaikkeen), mutta pistää se kuitenkin hieman miettimään. 

On paljon maitotuotteita, joita pastöroinnin lisäksi vielä homogenoidaan, jotta maidon rasva ei erottuisi nesteen seasta. Tämä aiheuttaa sen, että maidon rasva kulkeutuu vaivatta elimistömme sisään. Niin hassua kuin se onkin, maidossa oleva rasva (joka on muuttanut muotoaan ja proteiinirakennettaan) imeytyy paremmin kuin puhtaassa kermassa oleva rasva! Olemme hyvin kaukana luonnollisesta.

Kokeile ja kuulostele!

Sopiiko maito sitten kaikille, vaikka se olisikin käsittelemätöntä raakamaitoa? Ei varmastikaan. Kuten muidenkin ruoka-aineiden kohdalla, se mikä sopii itselle, ei välttämättä sovi toiselle. Kyse on testaamisesta. Tarkkaile miten kehosi reagoi maidon juonnin jälkeen. Osalle se toimii, osalle ei. Mutta mikä on varmaa (vaatimattoman mielipiteeni mukaan) on se, että raakamaito sopii kaikille paremmin kuin käsitelty kaupan maito. Luonto on tehnyt jo valmiin paketin, miksi ihmeessä sitä pitäisi muuttaa ja olettaa sen näin ollen sopivan meille paremmin?

Maito ei välttämättä itsessään aiheuta ongelmia, mutta sen yhdistäminen eri ruokien kanssa voi vaikeuttaa ruoansulatuksemme toimintaa. Aika monelle maito on ruokajuoma, jolla ”huuhdotaan” alas nautitut einekset. Parasta olisi nauttia maito sellaisenaan, erillään muusta ruuasta. Juo se siis yksistään tai jätä se yksikseen.

Olen sitä mieltä, että jollain tavalla meillä pitäisi olla mahdollisuus valita raakamaidon ja käsitellyn maidon välillä. Kun tarjoutuisi edes se vaihtoehto, tehköönkin jokainen sitten omat valintansa. Ei ole oikeaa eikä väärää vaihtoehtoa, mutta nyt niitä vaihtoehtoja ei juuri ole. Jos et tunne tilallista, on maidon saanti hieman hankalaa, muttei mahdotonta! Pienellä vaivannäöllä se onnistuu — eikä se oikeastaan ole edes vaiva, vaan normaali ihmisen toiminto = etsiä ja löytää omaa ravintoa. 

Jos lehmänmaito siis kiinnostaa tai tuntuu siltä, että kaupan maito ei toimi ja pahimmassa tapauksessa saat siitä jopa allergisia reaktiota, huonovointisuutta, vatsakipuja tai muuta vastaavaa, niin aina on vaihtoehtoja:

1) Joko jatkaa juomista kokeilemalla oikeaa, käsittelemätöntä maitoa TAI

2) luopua kokonaan maidon juonnista

Nam, rasvaa!

Joku saattaa vielä pelätä raakamaitoa sen takia, koska se sisältää rasvaa. Minä olisin enemmän huolissani siitä, mitä meidän ruokamme EI sisällä! Kaikenlaiset käsittelyt jo sinällään poistavat tarvitsemiamme tärkeitä ravinteita. Kun mietitään vielä sitäkin, että monet vihannekset/kasvit kasvavat täysin ravinnottomassa maaperässä, voi tärkeiden ravinteiden saanti olla heikkoa. 

Siispä ottakaamme ilolla vastaan maidon rasva. Se kun sattuu olemaan vielä kuumentamattomassa muodossa!

”Pastöroimatonta tilamaitoa säännöllisesti juoneilla lapsilla oli 58 prosenttia vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Heillä oli lisäksi 26 prosenttia muita pienempi astmariski ja 33 prosenttia pienempi riski saada heinänuha.”

Mielestäni lehmänmaito on aivan loistava juttu, kaikinpuolin. Toivonkin, että tulevaisuudessa sen saanti olisi kaikille mahdollista — helposti, vaivattomasti ja kivuttomasti. On se sen verran hyvää. Nautinnollisia juontihetkiä!

Teksti: Teemu Syrjälä / Sikkisyke-blogi

••••••••••••

Kiitos Teemulle ihan mahtavasta jutusta — allekirjoitan täysin! Olen itse ollut kirjoittamassa sen sata kertaa maidosta, mutta aina se on jäänyt. Hyvä siis, että Teemu tarjosi juttua julkaistavaksi.

Muutama sananen vielä maidosta. Raakamaitoa kannattaa kokeilla, kuten Teemukin suositteli. Maidossa on kaseiini-proteiinia, joka on ihmisen elimistölle vaikea sulatettava ja joka aiheuttaa mm. limaisuutta ja joka tekee suoliston pinnalle ”kalvon” estäen näin ravintoaineiden imeytymistä.

Jotain kaseiinin haitallisuudesta voi kertoa sekin, että sitä käytetään esimerkiksi puutavaran liimana, lateksituotteiden valmistuksessa sekä juustojen juoksutteena. Iso osa lasten korvatulehduksista johtuu juurikin käsitellyn maidon aiheuttamasta ylimääräisestä limaisuudesta.

Ymmärtääkseni raakamaidon kaseiini ei ole niin haitallista kuin prosessoidun maidon, sillä kaseiini alkaa ”liimaantumaan” vasta lämmitettäessä yli 50 asteen. Joku viisaampi valaiskoon asiaa lisää.

Kannattaa tsekata myös Jarkko Viitakankaan juttu kalkkeutumisesta ja ylimääräisen kalsiumin tarpeellisuudesta — tarvitsemmeko kalsiumia niin paljon kuin väitetään?

Kuvat: Hannamari Rahkonen

Sana on vapaa! Käytättekö te raakamaitoa ja jos, niin miten?