Omppuluu ranteessa
Käsityöt yhdistettynä rakkaisiin Lapin elementteihin toimivat aina. Ensi kuussa juhlitaan kaksia häitä — ensimmäiset niistä ovat erittäin rakkaan ystäväni ja toiset rakkaan isoveljeni. Juhlamekko sai kaverikseen aitoa kamaa, poronluuta.
Koru on Pirjo Kantolan käsialaa. Hän valmistaa korut Ylä-Keminmaan Luusuassa, lähellä Keminmaata. Minun koruni on nimeltään omena. Muoto muistuttaa tosiaan omenaa eikä vähiten siksi, että luu on värjätty ihanan sammalenvihreäksi.
Korun materiaaleina ovat poronluu ja sterling-hopea.
Olen ollut aiemmin pienoinen — kröhöm — ”korukeräilijä” ja minulla on edelleenkin yksi vaatekaapin seinä täynnä kaulakoruja sekä erilaisia rannerenkaita… Olen jo reilu vuosi sitten ottanut projektikseni satsata laadukkaisiin koruihin ja luopua muovisista härpäkkeistä. Aika hyvin olen onnistunut ja kun taas on yksi laatukoru lisää, tarkoittaa se yhdestä laaduttomasta korusta luopumista. Mulle toimiva taktiikka.
On aika friikkiä ajatella itseään 3-5 vuotta taaksepäin: vedin light-tuotteita, harrastin kovasti punttista, söin hulluna proteiinia, koti oli täynnä muoviamuoviamuovia, mikro surrasi joka päivä, dödöt menivät hetkessä, hajuvedet lehahtelivat… Lista on oikeasti loputon. Ajan tällä kaikella takaa sitä, että pienestä päätöksestä kokeilla olisiko ruokavaliosta apua migreeniin, on tultu tähän: Aitojen makujen tunnistamiseen, kemikaalien radikaaliin vähentämiseen, aitojen materiaalien arvostamiseen niin kodissa kuin koruissakin.
Pähkinänkuoressa kysymys on laatuajattelusta, jossa laatu todellakin korvaa määrän. Se on vapauttavaa. Sitä niin mielellään satsaa vähät pennosensa johonkin oikeasti aitoon, ekologiseen ja kestävään. Eikä siihen tarvita aina paksua lompakkoa.
Laitan veljeni häihin ylleni ”vanhan” sammalenvihreän, kiiltävän kihlajaismekkoni neljän vuoden takaa, mutta vasta pienen tuunauksen jälkeen. En halunnut ostaa uutta, kun kaappini on pullollaan toinen toistaan kauniimpia juhlamekkoja (SUURI heikkouteni). Nyt tuo kyseinen juhlamekkoni on vielä kokopitkä, alaspäin levenevä ja olkaimeton, mutta taitavan ompelijattaren käsissä siitä tulee ihan erilainen. Lupaan pyhästi, että saatte muodonmuutoksesta kuvia. Olen siitä sen verran innoissani :)
Minä hankin kaiken mahdollisen mieluummin pieniltä tuottajilta kuin suurista ketjuista, joissa mikään ei ole uniikkia tai eettistä. Pienyrittäjät tekevät kovasti töitä ja sitä työtä olisi aika opetella arvostamaan ja opettamaan lapsetkin siihen, että ei se määrä vaan laatu.
Ja se tunne, kun olet säästänyt pennosiasi ja raaskinut investoida ne johonkin itselle tärkeään uniikkiin käsityöhön — siinä on lapsenomainen ilo läsnä jokaikinen kerta <3
Pirjo Kantolan sivustoa voit stalkata täällä. Jostain syystä linkki verkkokauppaan ei toiminut, harmillista. Kannattaa tsekata myös parinvuoden takainen blogaukseni Rovaniemen Wanhoilta Markkinoilta, jossa kuvia myös Pirjon muista tekeleistä ja itse tekijästä. Omasta korustani maksoin 36 €, joka ei mielestäni ole ollenkaan paha hinta tuollaisen persoonallisen korun värkkäyksestä.