Suomalaisissa villikaloissa luultua enemmän lääkejäämiä, nice
Näin otsikoi Turun Sanomat muutamia tunteja sitten. Kysymys on siis siitä, että villikaloista on löydetty tulehduskipulääkkeiden jäämiä. En toisaalta ihmettele tätä asiaa, sillä viime vuoden puolellahan uutisoitiin juomaveden lääkejäämistä Helsingin Sanomissa.
Mediassa ja kirjoissa on puhuttu varsinkin viime vuoden aikana paljon siitä, että kosmetiikan kemikaalit ja e-pillerien kulkeutuvat vesistöihin. Näissä tuotteissa olevat xenestrogeenit (eli naishormoni estrogeeniä matkivat aineet) vaikuttavat monimuotoisesti sekä meihin, että ympäristöömme.
Turun Sanomat kirjoittaa jutussaan:
Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvisi, että tulehduskipulääkkeiden vaikuttavia aineita ibuprofeenia, naprokseenia ja diklofenaakkia kertyy lahnan ja särjen sappeen. Sen sijaan hauesta lääkejäämiä ei löytynyt. Tutkimus tehtiin Lappeenrannan Haapajärven kaloista kesällä 2011.
Tutkituista lääkkeistä erityisesti ibuprofeenia käytetään Suomessa erittäin runsaasti. Käyttö on kasvanut voimakkaasti koko ajan. Vuonna 2002 ibuprofeenia myytiin Suomessa 70 070 kiloa, kun vuonna 2010 määrä oli jo 113 300 kiloa.
En tiedä teistä, mutta minä järkytyin näitä lukemia: kipulääkkeiden myynnin määrä on noussut 1,6-kertaisesti 8 vuoden aikana. Tällaisen uutisoinnin edessä sitä vain miettii, milloin ihmiset alkavat tajuamaan länsimaalaisen lääketieteen hoitavan lääkkeillä vain oireita, ei itse syytä? Hätätilanteet ovat asia erikseen, niillä ei ole mitään tekemistä jatkuvan lääkkeiden syömisen kanssa.
Karsastan eniten sitä, että kipulääkkeisiin turvaudutaan niin helposti. Jos on päänsärky, ota lääke. Jos on lihasjumi, ota lääke. Jos on kuume, ota lääke. Jos on korvatulehdus, ota lääke. Elimistömme ei ole tyhmä, se on itse asiassa valloittavan viisas antaessaan meille kipusignaaleja — se on elimistömme tapa kertoa, että nyt jokin mättää. Tällaisessa tilanteessa on helppo turvautua nopeaan, hetkelliseen apuun sen kummempia miettimättä, mutta entä seuraukset?
Ne näkyvät usein vasta vuosien kuluessa. Luusto haurastuu, sisäelimet ylikuormittuvat (erityisesti maksa) ja syntyy uusia sairauksia. Ja kuten juuri luimme, se mitä me syömme sisäisesti ja käytämme ulkoisesti, kulkeutuu myös luontoomme.
Kemikaalit ylipäätään eivät ole pieni ongelma, miettikääpä esimerkiksi näitä:
• Keskiverto brittinainen (ja varmasti myös suomalaisnainen) käyttää 515 eri kemikaalia päivittäin pelkän kosmetiikan mukana, how cool is that?
• Kosmetiikan kemikaalit (erityisesti parabeenit) ja ehkäisynä käytetty spermisidi ovat xenestrogeenejä, jotka vaikuttavat erityisesti poikapuolisten sikiöiden sukuelinten ja siittiöiden määrän kehitykseen, joka on puolittunut 50 vuodessa.
• Vuonna 2001 julkaistussa Akuutin jutussa kerrottiin 80 miljoonan naisen käyttävän xenestrogeenejä sisältäviä e-pillereitä — mitähän luku on nykyään?
• Suomalainen nauttii ruokansa mukana keskimäärin 7 kiloa pelkkiä lisäaineita yhden vuoden aikana.
Kysymys kuuluukin, että tarvitsemmeko me kaikkia näitä lääkkeitä, kosmetiikan kemikaaleja, muoveja ja lisäaineita kehoomme ja ympäristöömme? Lääkkeiden jatkuva syöminen ei ole normaalia. PISTE.
Tällainen kevyt lauantaiaamun aloitus ;)