Elintärkeät entsyymit!

Äidilläni on ollut vuosia Fitonics-kirja (kirjoittaneet Marilyn Diamond ja Tri Donald Burton Schnell), joka käsittelee raakaravintoa ja sitä, miksi se kannattaa. Toki olen kirjaa nuorempana selaillut, mutta en tajunnut silloin näitä asioita. Nyt kun lainasin tämän kirjan ja olen syventynyt siihen ajatuksella, voin vain monessa kohdassa todeta, että juuri näin! Sen lisäksi, että annetaan ehdotuksia siitä miten toimia, kirja perustelee miksi. Se ei pakota fanaattisesti mihinkään tiettyyn malliin. Kirja näyttää hieman 90´s dieettihössötyskirjalta, mutta on täynnä asiaa.

Keho vaatii energiaa, jotta se jaksaa puhdistaa itseään!

• Elämän laatu riippuu energian määrästä (olenko masentunut, väsynyt ja innoton vai olenko onnellinen, virkeä ja voimakas?) vrt. syönkö enemmän kuollutta vai elävää ruokaa?

• Kevyttuotteista (mm. limsat, sipsit, makeiset) ja ylipuhdistetuista raaka-aineista (mm. vehnäjauho, sokeri) puuttuu energiaa (siis ravintoaineet, jotka kasvattaisivat energiaa), joten tilanne on ihan ”miinuksella”, jos syöt niitä => keho vain väsyy.

• Elimistön puhdistusjärjestelmä (keuhkot, virtsarakko, suolisto, iho, munuaiset, perna, maksa, ja lymfaattinen järjestelmä) vaatii energiaa toimiakseen oikein ja poistaakseen kuonaa ja sen aiheuttamia sairauksia. Jos kaikki energia menee ruuan prosessoimiseen, millä elimistö jaksaa puhdistaa itseään? Tai miten silloin jaksaa olla innostunut tai onnellinen? Ei millään! Elimistölle arvoton ”ruoka” vain ottaa elimistöltä energiaa, jolloin sitä ei riitä edes sen itsensä eliminoimiseen kehosta ja tästä seuraa ylipainoa sekä lihavuutta.

• Elimistö kerää rasvaa suojakseen, jotta myrkylliset aineet eivät pääsisi tuhoamaan tärkeitä elimiämme. Monen kivun ja säryn kohdalla on kysymys itsemyrkytyksestä ruualla. Lääkärit hoitavat näitä vain pahemmilla myrkyillä ja kierre on valmis. 

Miksi kärsimme ummetuksesta?

• Kehomme ns. putki-, johto- ja suodinlaitteisto käsittää lymfajärjestelmän, valtimot, laskimot, keuhkoputket, ohutsuolen, paksusuolen. Kärsimme ummetuksesta, jos jokin osa kehomme suodatinlaitteista ei ole putipuhdas, (esim. maksa, keuhkot ja munuaiset).

• Kaikki elimemme toimivat verenkierrosta saatavan ravinnon varassa, joten ei ole ihan sama mitä syömme, jos haluamme voida hyvin. Elimistössämme tärkkelys alkaa käymään ja proteiinit mätänevät. Näiden prosessoimiseen tarvitaan paljon enemmän entsyymejä kuin raakaravinnon prosessoimiseen. Liha sulaa paremmin, jos sen kanssa syö aimon annoksen salaattia tai hedelmiä.

Merkkejä kehonsisäisestä saastumisesta ja entsyymien puutteesta: 

– ilmavaivat

– vatsakivut

– pahoinvointi

– huono ruuansulatus

– närästys

– röyhtäily

– hermostuneisuus, ärtyisyys, masennus, keskittymisvaikeudet

– kuukautiskivut

– pahanhajuinen hengitys

– korkea verenpaine

– päänsärky

– himo joihinkin ruokiin

– unettomuus, tummat silmänaluset

– ihon epäpuhtaudet

– kivut ja säryt

Mitä ovat entsyymit?

Alkuperäinen kreikan sana enzymas tarkoittaa ”käyttää” tai ”aiheuttaa muuttumista”. Entsyymit vastaavat ruuansulatuksesta ja on niin kutsuttu elämänhiukkanen. Entsyymit ovat ahkeria työläisiä kehossamme ja mm. hajottavat sitä ruokaa mitä syömme. Entsyymit ovat lyhyesti sanottuja kehomme puhdistajia, joita ilman emme voisi elää.

”Kehossamme on tuhansia erilaisia entsyymejä, joilla kaikilla on oma erityinen tehtävänsä.”

Milloin entsyymit tuhoutuvat?

• Kuumennettaessa yli 48 asteen (keittäminen, paistaminen jne.)

• Jos tuote pastöroidaan

• Jos tuote on pakastettu

• Jos tuote on steriloitu

• Jos tuote on säilyke

Mistä entsyymejä saa?

Kaikessa elävässä on entsyymejä (=tuore ja kypsentämätön ruoka). Voimme keventää kehomme entsyymituotantoa syömällä paljon raakoja vihanneksia ja hedelmiä. Jos kuumennamme ruokaamme yli 48 asteen, entsyymit alkavat tuhoutua. Jos entsyymejä ei ole tarpeeksi kehossamme, miten ruuansulatuksemme voisi toimia oikein? Ja mikäli ruuansulatus ei toimi, kehomme joutuu lainaamaan muihin tarkoituksiin olevia entsyymejä (mm. immuunipuolustuksesta). Tämä taas puolestaan johtaa siihen, että muiden elintoimintojemme toiminta häiriintyy ja törmäämme yllä olevassa Ummetus-kohdassa mainittuihin kehonsisäisen saastumisen oireisiin/merkkeihin. Ei kiva, vaikkakin surullisen totta nykyaikana!

Paul Kouchakoff todisti (jo) 1930-luvulla, että kun syömme kypsennettyä ruokaa, leukosyyttien (=valkoisten verisolujen) määrä lisääntyy. Mitä tämä tarkoittaa? Normaalisti valkosolut hyökkäävät tuhoamaan bakteereita, jotta kehoomme ei synny tulehdustiloja ja jotta emme sairastuisi. Niitä ei ole tarkoitettu siis kypsennetyn ruuan pilkkomiseen (jota ne pitävät myrkkynä ja tekevät puhdistushyökkäyksen). Jos kaikki nämä entsyymit menevät ruuansulattamiseen, mikä kehoamme suojaa sitten, kun sairastumme? Olemme silloin valitettavan suojattomia sairauksia vastaan.

Mielenkiintoista asiasta tekee se, että kun tutkimuksessa syötiin raakaravintoa, leukosyyttien määrä ei lisääntynyt havaittavasti.

Hiilihydraatteja hajottavat entsyymimme ovat kulumassa loppuun, koska elimistömme ei pysty käsittelemään pitkälle käsiteltyjä hiilihydraatteja, kuten valkoisia jauhoja, valkoista sokeria, pastaa, sipsejä jne. Nämä tuotteet ovat olleet ruokavaliossamme vasta vajaa 200 vuotta (vehnäjauhot ja sokeri vajaan 100 vuotta), joten kehomme ei miellä sitä ruuaksi.

Mihin tarvitaan entsyymejä?

• Liikkumiseen

• Näkemiseen, kuulemiseen, ajatteluun

• Ruuansulatukseen (tähän kuluu eniten entsyymejä kuin mihinkään muuhun  ruumiintoimintoon!)

• Elimistön puhdistumiseen

• Verenkierron puhdistumiseen

• Ihon, luun ja veren muodostumiseen

• Puolustusmekanismiin

• Myrkyllisten solujen tuhoamiseen (joita tapahtuu jatkuvasti, kun solut uusiutuvat), jotta emme sairastu

• Energian tuottamiseen soluille

Miksi ja miten huolehtia riittävästä entsyymien saannista?

•  Entsyymipitoiset ateriat antavat elimistöllemme elinvoimaa. Tuloksena on energisempi ja kevyempi olo, ruuansulatus toimii paremmin, alat kaivata liikuntaa ja säryt helpottuvat.

• Auttaa painon normalisoinnissa, koska raakaravinnon korkean entsyymipitoisuuden ansiosta keho saa oikeanlaista energiaa luopua ylimääräisestä rasvasta ja kuonasta. Raakaravintoa siis kehiin niin paljon kuin omassa tilanteessasi on mahdollista/miellyttävää!

•  Lipaasi on rasvoja hajottava entsyymi, eli sen avulla rasva ei varastoidu rasvakudoksiin. Stanfordin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että sepelvaltimotautia sairastavilla oli lipaasin puutosta (joka piti rasva-aineenvaihdunnan hitaana). Kun lipaasia lisättiin heidän ruokavalioonsa, rasva-aineenvaihdunta vilkastui välittömästi. Mistä saamme lipaasia? Yksi hyvä luonnon oma lipaasilähde on avocado ja toinen lienee yhä suositummaksi noussut neitsytkookosöljy.

Muutama suora lainaus kirjasta:

”Ellei syömiäsi aineksia löydy luonnossa… SE EI OLE RUOKAA! Jos sitä mitä syöt, kuvataan kilometrin pituisella sanaluettelolla, jonka sanoja et osaa edes lausua, et syö ruokaa! Ellei se kasva maassa tai puussa; ellei se ole peräisin luonnollisista lähteistä. pelloilta, niityiltä, merestä ja järvestä; jos se on selvästikin laboratorioluomus- SE EI OLE RUOKAA!”

”Kaikista maapallon lajeista ihminen on ainoa, joka kypsentää ruokansa. Se aiheuttaa meille entsyymien puutetta. Olemme myös ainoa laji – –  joka kärsii liikalihavuudesta ja rappeumasairauksista.”

”Et ole pelkästään sitä, mitä syöt; Olet sitä, mitä pystyt sulattamaan ja käyttämään hyväksesi!”